Luettelot: | Raitiotiet | Metrot | Esimetrot |
Alla oleva kuvio näyttä Euroopassa nykyisin (2011 asti) käytössä olevien kaupunkiraideliikennejärjestelmien aloitusajankohdat vuosikymmenittäin. Esimerkiksi 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä (2001–2010) on avattu 46 raitiotietä ja 5 metroa. Vuoden 2011 aikana kesäkuun loppuun mennessä on avattu 4 raitiotiejärjestelmää.
Tämän tilaston järjestelmät on määritelty seuraavasti:
Sijoitukseen tilastoon ei vaikuta liikennehallinnon järjestelmästä itse käyttämä nimitys. Esimerkiksi Metro do Porto on raitiotie, vaikka sen nimi on metro.
Usein tällä hetkellä käytössä oleva järjestelmä on kehityskulun tulos, mitä esimetroajatuskin suunnitelmallisena kehityskulkuna tarkoittaa. Lontoon maanalainen alkoi höyryveturivetoisille henkilöjunille tehdystä Metropolitan Railway -radasta, joka 1890 tapahtuneen sähköistyksen yhteydessä muuttui sellaiseksi, jota yleisesti metro-nimityksellä tarkoitetaan. Tarkkaan ottaen Lontoon metron aloitusvuosi on siksi 1890.
Sekä Berliinissä että Wienissä on myös 1800-luvulla alotettu Lontoon tapainen höyryveturivetoinen paikallisjunaliikenne. Berliinissä höyryveto muutettiin sivuksikolla toimivaksi sähkökäytöksi ja järjestelmä tunnetaan nykyään S-Bahnina, joka on eri järjestelmä kuin Berliinin metro eli U-Bahn. Wienissä radan nimitys oli jo höyryvedon aikana Stadtbahn. Kolmesta ratalinjasta yksi on nykyään ilmajohtovirrotteinen ja sitä liikennöidään matalalattiaisin raitiovaunuin, yksi on ilmajohtovirrotteinen rautateiden paikallisliikenneverkon osa ja yksi osa on muutettu metrolinjaksi.
Alueellinen rajaus on Euroopan valtiot pois lukien entisen Neuvostoliiton muut osat kuin Baltian maat Latvia, Liettua ja Viro. Rajauksen perustana on kaupunkiseutujen kulttuurinen ja historiallinen yhdenmukaisuus, joka vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen ja taloudelliseen kehitykseen.
Tilastossa on 236 raideliikennejärjestelmää, 37 metroa ja 11 esimetroa. Mukana on 27 valtiota. Kaupunkiseuduista 11 esiintyy tilastossa useammin kuin kerran, koska kyse on erillisistä järjestelmistä. Esimerkiksi Tukholman kohdalla on tilastoitu erillisinä järjestelminä Nockeby, Lidingö, Djurgården ja Tvärbana sekä Tunnelbana. Mutta 1968 lopetettua keskustan raitiotietä ei ole tilastossa. Toisaalta Djurgårdenin 1991 aloittaneesta museoraitiotiestä laajennettua Spårväg City -raitiotietä ei ole mainittu erikseen. Teknisesti toisistaan poikkeavia metrolinjoja kuten esimerkiksi Berliinissä (kaluston leveys, virtakiskon rakenne), Budapestissä (kaluston leveys, lattiakorkeus, virroitustapa), Lontoossa (kaluston profiili, virtakiskorakenne, raideleveys) ja Pariisissa (teräs- tai kumipyörät) ei ole esitetty erillisinä, koska ne muodostavat yhtenäisen järjestelmän ja tekniset erot ovat seurausta teknisestä kehityksestä.
Tilastossa yksi järjestelmä on yksi tilastoarvo riippumatta järjestelmän laajuudesta rata- tai linjapituutena, linjojen määrästä tai matkamäärästä.
Tilastoon ei ole otettu paikallisjunajärjestelmiä, kuten Berliinin tai Hampurin S-Bahn tai Pariisin RER. Samasta syystä mukana eivät ole metroiksi nimitetyt Newcastle (1980 avattu tunneliosuus paikallisrautatieliikenteelle), Valencia (1988 avattu tunneliosuus 1888 avatulle kapearaiteiselle rautatielle), Bilbao (entinen paikallisrautatielle avattu metromainen osuus 1995) ja Catana (kaksi asemaväliä muutettu maanalaisiksi 1999). Ei myöskään Wiener Lokalbahn, vaikka sitä liikennöidään raitiovaunukalustolla joka ajaa osan reitistään Wienin raitioverkossa ja myös raitiotietunnelissa. Myös yksittäiset köysi- tai hammasradat (esim: Budapest, Karlsruhe, Lissabon, Praha, Porto) eivät ole mukana tilastossa.
Tilastossa ovat mukana 7 museoraitiotietä, jotka ovat erillisiä itsenäisiä järjestelmiä, ei museoliikennettä nykyisellä rataverkolla muun liikenteen lomassa. Porton museoraitiotie on merkitty vuodelle 1872, koska nykyinen museoraitiotie on osa 1872 perustettua Porton ensimmäistä raitiotietä.
Tulkinnanvaraisuutta jää lähinnä nykyaikaisen integroidun raideliikenteen kanssa. Esimerkiksi Oslossa raitiovaunut ja ilmajohtovirroituksella varustetut metrovaunut liikennöivät yhteisiä rataosia, jolloin metrojunat liikennöivät mm. tasoristeyksissä. Oslo on tilastoitu sekä metrona (1928) että raitiotienä (1875). Amsterdamissa otettiin 1990 käyttöön pikaraitiolinja 51 kekusrautatieasemalta metrotunnelista katuradalle Amtelveen esikaupunkiin. Amsterdam on tilastossa sekä raitiotienä (1875) että metrona (1977). Karlsruhe, jossa raitiovaunut ajavat myös paikallisjunaliikennettä rautatieverkolla, on tilastoitu ainoastaan raitiotienä (1877), jonka osana on aikanaan erillinen paikallisrataverkko Albtahlbahn. Düsseldorf ja Krefeld ovat kumpikin tilastoitu raitiotienä, vaikka niiden välillä liikennöi entinen kaupunkien välinen paikallisrautatie, jolla liikennöidään nykyään raitiovaunuin. Sama on tilanne Kölnin ja Bonnin kanssa.
Tietojen pääasialliset lähteet: www.urbanrail.net ja www.lrta.org. Uusimmat tiedot perustuvat kaupunkien, ja liikennorganisaatioiden omaan tiedotukseen sekä uutisiin.
Barcelona 1858
Geneve 1862
Haag 1864
Berlin 1865
Warszawa 1865
Wien 1865
Budapest 1866
Stuttgart 1868
Brysseli 1869
Barcelona 1872 (Museoraitiotie)
Dresden 1872
Frankfurt Main 1872
Hannover 1872
Leipzig 1872
Porto 1872 (Museoraitiotie)
Torino 1872
Antwerpen 1873
Gdansk 1873
Lissabon 1873
Bucuresti 1874
Lille 1874
Amsterdam 1875
Gent 1875
Napoli 1875
Oslo 1875
Praha 1875
Bremen 1876
Düsseldorf 1876
Milano 1876
München 1876
Karlsruhe 1877
Kassel 1877
Köln 1877
Magdeburg 1877
Tukholma 1877
Graz 1878
Ludwigshafen 1878
Mannheim 1878
Braunschweig 1879
Göteborg 1879
Rotterdam 1879
Szczecin 1879
Bydgoszcz 1880
Chemnitz 1880
Linz 1880 (Museoraitiotie)
Potsdam 1880
Poznan 1880
Augsburg 1881
Dortmund 1881
Duisburg 1881
Nürnberg 1881
Rostock 1881
Schwerin 1881
St-Etienne 1881
Görlitz 1882
Halle 1882
Kraków 1882
Riga 1882
Roma 1882
Zürich 1882
Erfurt 1883
Mainz 1883
Trieste 1883
Brno 1884
Osijek 1884
Szeged 1884
Blackpool 1885
Heidelberg 1885
Oostende 1885
Darmstadt 1886
Wien–Baden 1886
Charleroi 1887
Halberstadt 1887
Krefeld 1888
Tallinna 1888
Valencia 1888
Bern 1890
Bonn 1891
Helsinki 1891
Innsbruck 1891
Kosice 1891
Torun 1891
Zagreb 1891
Beograd 1892
Gera 1892
Neuchâtel 1892
Würzburg 1892
Essen 1893
Strausberg 1893
Bochum-Gelsenkirchen 1894
Dessau 1894
Gmunden 1894
Gotha/Thüringer WB 1894
Katowice 1894
Ostrava 1894
Plauen 1894
Zwickau 1894
Basel 1895
Bratislava 1895
Elblag 1895
Sarajevo 1895
Zürich 1895
Arad 1896
Grudziadz 1896
Salzburg 1896
Brandenburg 1897
Liberec 1897
Miskolc 1897
Mülheim 1897
Oberhein 1897
Ulm 1897
Bad Schandau 1898
Frankfurt Oder 1898
Linz 1898
Lódz 1898
Wien 1898
Galati 1899
Gorzów 1899
Liepaya 1899
Oolomouc 1899
Plzen 1899
Timisoara 1899
Bielefeld 1900
Braila 1900
Iasi 1900
Nordhausen 1900
Freiburg 1901
Jena 1901
Sofia 1901
Trondheim 1901
Cottbus 1903
Sintra 1903 (Museoraitiotie)
Norrköping 1904
Oradea 1905
Sibiu 1905
Han-sur-Lesse 1906
Soprabolzano 1907 (Museoraitiotie)
Tukholma 1907
Trenciansca 1909
Schöneiche 1910
Debrecen 1911
Barcelona 1912
Bern–Worb 1913
Rhein-Haart 1913
Sollér 1913
Woltersdorf 1913
Roma 1917
Daugavpils 1946
Most 1957
Czestochowa 1959
Newcastle/Tyne 1980
Utrecht 1983
Constanta 1984
Nantes 1985
Brasov 1987
Cluj-Napoca 1987
Craiova 1987
Grenoble 1987
Ploesti 1987
Sofia 1987
Resita 1988
Valencia 1988
Istanbul 1989
Laon 1989
Genova 1990
Istanbul 1990 (Museoraitiotie)
Botosani 1991
Lausanne 1991
Tukholma 1991
Konya 1992
Machester 1992
Paris 1992
Geneve–Bellegarde 1994
Rouen 1994
Sheffiled 1994
Strasbourg 1994
Ankara 1996
Oberhausen 1996
Izmir 1997
Saarbrücken 1997
Bergen 1998 (Museoraitiotie)
Alacant 1999
Antalya 1999
Birmingham 1999
Lontoo 2000
Lyon 2000
Montpellier 2000
Orléans 2000
Tukholma 2000
Houten 2001
Riffelalp Hotel 2001
Bilbao(Bilbo) 2002
Bursa 2002
Porto 2002
Bordeaux 2003
Gouda-Leiden 2003
Messina 2003
Moda (Istanbul-Kadiköy) 2003
Ateena 2004
Barcelona 2004
Caen 2004
Dublin 2004
Eskisehir 2004
Nottingham 2004
Adana 2006
Almada 2006
Clermont-Ferrand 2006
Glattal 2006
Malaga 2006
Mulhouse 2006
Rotterdam-Haag 2006
Sassari 2006
Stourbridge 2006
Valenciennes 2006
Vélez-Málaga 2006
Aulnay-Bondy 2007
Cagliari 2007
Firenze (Florence) 2007
Keyseri 2007
Le Mans 2007
Madrid 2007
Marseille 2007
Nice 2007
Parla 2007
Roma 2007
Santa Cruz Tenerife 2007
Sevilla 2007
Cagliari 2008
Vitoriã (Gastiez) 2008
Adana 2009
Bergamo 2009
Bergen 2009
Firenze (Florence)
2010
Gaziantep 2010
Toulouse 2010
Angers 2011
Jaen 2011
Reims 2011
Zaragoza 2011
Lontoo 1863 (höyryveturijuat 1863, sähkömoottorivaunut 1890)
Budapest 1896
Glasgow 1896
Wuppertal 1898
Pariisi 1900
Berliini 1902
Hampuri 1912
Madrid 1919
Barcelona 1924
Oslo 1928
Tukholma 1950
Rooma 1955
Ateena 1957
Lissabon 1959
Milano 1964
Rotterdam 1968
München 1972
Nürnberg 1972
Praha 1974
Brysseli 1976
Amsterdam 1977
Marseille 1977
Lyon 1978
Wien 1978
Bukaresti 1979
Helsinki 1982
Lille 1983
Istambul 1989
Genova 1990
Napoli 1993
Toulouse 1993
Varsova 1995
Kööpenhamina 2002
Rennes 2002
Torino 2006
Tessaloniki 2006
Lausanne 2007
Entisen Neuvostoliiton metroja, joita ei ole mukana kuviossa
Moskova 1935
Pietari 1955
Kiova 1960
Kharkiv 1975
Minsk 1984
Nizhny Novgorod 1985
Samara 1987
Dnipropetrovs Ukraina 1995
Kazan 1997
Sofia 1998
Stuttgart 1966 (raideleveysmuutos)
Essen 1967 (1000 mm)
Essen (Rhein-Ruhr) 1967 (1435 mm)
Köln 1968
Frankfurt 1968
Bielefeld 1971
Antwerpen 1975
Hannover 1975
Dortmund 1976
Bochum 1979
Bonn 1979
Düsseldorf 1981
Charleroi 1983
Lausanne 1991
Duisburg 1992
Rouen 1994
Paluu pääsivulle.
Sivu on luotu 14.5.2008 / AA. Viimeisin päivitys 17.7.2011 / AA.