Amsterdamin
joukkoliikennejärjestelmä
Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle
Vapaamielinen Amsterdam
Alankomaiden pääkaupunki Amsterdam on tunnettu enemmän vapaamielisyydestään kuin joukkoliikenteestään. Liikenteen osalta Amsterdamista tulee useimmille mieleen vilkas pyöräily, ja liikennemuotona se päihittääkin ainakin autoilun. Eikä pelkästään keskustassa, vaan myös esikaupungeissa.
Damrak-katua nähtynä Madame Tussaudin vahakabinetin ikkunasta. Kadun leveydestä on puolet varattu kevyelle liikenteelle ja toinen puolikas on jaettu joukkoliikenteelle ja autoilulle. Kuva 8.8.2007 AA.
Amsterdam sijaitsee sijaitsee Pohjois-Hollannissa Amstel-joen suistossa Ijsselmeer-lahden pohjukassa. Kaupungissa on 740.000 asukasta ja seudulla 1,45 miljoonaa asukasta. Amsterdamin kaupungin väestötiheys on 4400 asukasta neliökilometrillä, seudun väestötiheys on 1600. Kaupunkirakenne on keskieuroopalaiseen tapaan tiivis ja kaupungin ja maaseudun raja huomattavasti selvempi kuin suomalainen, hajaantuva kaupunki joka hiljalleen muuttuu maaseuduksi. Ydinkeskustalle leimallista on, että kortteleita rajaavat kanavat.
Liikennemuotojakaumassa kevyt liikenne on hallitseva 47 %:n osuudella. Joukkoliikenteen osuus on 16 % ja autoilun 34 %. Ajoneuvoliikenteessä joukkoliikenteen osuus on siten kolmannes.
Damark-kadun eteläpää Amsterdamissa 7.8.2007. Kuva AA.
Amsterdamissa liikkuessa tunnelma onkin leppoisa. Kävely ja pyöräily ovat liikennetilassa kunniassaan. Amsterdamissa ei ole selkeätä kävelykeskustaa, sillä koko keskusta-alue on suurta kävelyaluetta, jossa autoja ei ole kovin paljon ja autot väistävät kaikkialla kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Paikoin liikenne näyttää kuitenkin kaaokselta, kun pyöräilijöiden lisäksi lukuisat skoottereilla ajavat siirtyvät myös edestakaisin ajoratojen, pyöräilykaistojen ja jalankulkualueiden välillä.
Joukkoliikenteen kannalta on valitettavaa, että jalankulkijat ja pyöräilijät ovat myös raitiovaunujen tiellä. Busseja ei ahtaimmilla kaduilla onneksi kulje. Päärautatieasemalta lähtevä pääkatu Damrak on lähes puoliksi jalkakäytävää. Sen vieressä on pyöräkaista ja sitten raitiotien raiteet, joilla saa ajaa myös busseilla. Pohjoisen suuntaan on yksi ajokaista autoille. Silti tila ei riitä jalankulkijoille. Pienemmillä kaduilla keskellä on varattu kaista raitiotielle – nimenomaan vain yksi, ohitukset ovat pysäkeillä – ja joillain kaduilla yksi kaista kumpaankin suuntaan autoille. Käytännössä kaikki kaistat ovat täynnä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.
Sivun alkuun.
Leidsestraat on raitiolinjojen 1, 2 ja 5 käyttämä keskustasta pois johtava säteittäinen kapea kauppakatu. Vaunut kohtaavat kanavasillalla olevalla pysäkillä, muuten raiteet on lomiteltu yksiraiteiseksi radaksi. 9.8.2007 kuva AA.
Tiheä Raitioverkko
Raitioverkko on erittäin tiheä ja se muodostuu keskustan kanavista tehdyn puoliympyräasemakaavan mukaisesti säteittäisistä ja kehämäisistä linjoista. Joukkoliikenteen keskuksena on päärautatieasema, jolla on myös kaksi bussien päätepysäkkialuetta. Keskusrautatieasema on Het Ij -salmen etelärannalle rakennetulla saarella varsinaisen kaupungin sijatessa aseman eteläpuolella rannasta etelään.
Pelkistetty raideliikenteen reittikartta GVB:n sivuilta vuoden 2007 tilanteessa. Raitioteitä ovat kaikki muut paitsi punavalkoiset viivat, jotka ovat metro- ja pikaraitiolinjat. Pikaraitiotien ja kevytmetron liikenne keskustaan oli kesän 2007 poikki Zuid-aseman rakennustöiden vuoksi. Klikkaamalla kuvaa kartta aukeaa 1600 pisteen kokoisena uuteen selainikkunaan.
Amsterdamissa on myös 1977 avattu metro, jota on laajennettu 1990 pikaraitiotienä (sneltram). Metro ulottuu toistaiseksi päärautatieasemalle, josta se kiertää keskustan itäpuolelta sisämaahan ja edelleen keskustan länsipuolelle. Metro ei varsinaisesti palvele keskustaa, vaan kehämäisesti esikaupunkeja sekä kaupungin kaakkoista ja eteläistä sormimaista laajennusta. Vuonna 2007 on rakenteilla uusi salmen pohjoispuolelta keskustan halki kulkeva metrorata jonka pitäisi valmistua 2012. Hankkeen yhteydessä rakennetaan uusi bussiterminaali ja aseman vaihtojärjestelyitä eri välineiden kesken parannetaan.
Keskustan pohjoispuolella kaupunki on laajentunut salmen pohjoisrannalle sekä saarille, joista yksi, Ijburg, on uusi ja keinotekoinen. Ijburgiin on moderni raitiotie, salmen pohjoispuolelle pääsee kevyen liikenteen lautoilla. Pohjoisrannalla on sisäinen bussiliikenne, joka tukeutuu vahvasti lauttayhteyksiin, jotka ovat nopein reitti keskustaan. Salmen ali on nykyään myös kolme merenalaista moottoritietunnelia, joilla on myös bussiliikennettä.
Sivun alkuun.
Metron piti hävittää raitiotiet
Keskustassa ei ole bussiliikennettä kuin rautatieaseman bussiterminaaleilta esikaupunkeihin johtavilla kaduilla. Keskustan joukkoliikenne hoidetaan raitiotein, jotka ulottuvat kaupungin laidoille. Bussit täydentävät raitio- ja metroliikennettä kaupungin laidoilla, erityisesti Amstelveen (etelässä) ja Bijlmermeerin alueilla (kaakossa), jotka on rakennettu pikaraitiotie- ja metroratoihin tukeutuvina.
Vuonna 1965 Amsterdamissa päätettiin rakentaa metro, joka korvaa raitiotiet tarpeettomina. Päätös syntyi virheellisillä kustannuslaskelmilla ja metron rakentaminen loppui ensimmäiseen linjaan, kun valtio lopetti rahoituksen. Metron sijasta rakennettiin 1990-luvulla metron kanssa yhteensopiva pikaraitiotielinja ja kehämäinen kevytmetrolinja. Nyt on rakenteilla 1960-luvulla suunnitellun metrolinjaston viimeinen merkittävä puuttuva osa, mutta kukaan ei edes kuvittele, että metro voisi korvata tiheätä raitiotieverkostoa.
Paikallisjunat palvelevat paljolti rinnan metron kanssa, sillä metrorataa on rakennettu rautateiden kanssa samaan uraan ja radat kulkevat rinnan ja niillä on yhteisiä asemia. Vain 3,5 km metrosta on tunnelissa. Amstelveen pikaraitiotierata etelässä on ilmajohtovirrotteinen yhteisrata normaalin raitiotien kanssa. Pysäkit ovat kahden korkuisin laiturein.
Sivun alkuun.
Sivu on tehty 16.8.2007 / AA
