KAUPUNKILIIKENNE.net
Kaupunkiliikenne.net logo
UUSIN SISÄLTÖ
Täältä löydät uusimmat sivut ja viimeisimmät päivitykset aikajärjestyksessä.
Alkusanat Määritelmiä
– jo 15 vuotta!
Kokemuksia ja esimerkkejä maailmalta Blogi Antero Alku
English summary English Perustietoa Kaupunkien raideliikenne Suomessa Alkutieto Oy

Ajankohtaista


Turku
Raitiotien palauttaminen Turkuun tulee päätet­täväksi syksyllä. Lue artikkeli Turun entisestä ja mahdollisesti tulevasta raitiotiestä!


Tampere
Vuonna 2017 aloitettu Tampereen raitiotien rakentaminen etenee. Paikoin rata alkaa näyttää jo valmiilta. Artikkeli Tampereesta kertaa hankkeen historian.


Raidejokeri
Helsingin ja Espoon kehämäisen pikaraitiotien rakentamisesta saatiin päätös yli 25 vuoden odotuksen jälkeen. Rakentaminen alkoi 2019. Sivuston artikkeli kertoo hankkeen pitkästä valmistelusta.


 


Frankfurtin raideliikenteellä on paljon samaa historiaa kuin Helsingissä

Frankfurtin raitiotiet ovat paikoin hyvinkin vihreissä maisemissa.

Raitiotie on keskeinen Frankfurtin joukkoliikenteen muoto. Vuonna 1986 raitio­liikenne aiottiin keskustasta lopettaa kun viimeinen Stadbahn-tunneli valmistui. Kaupunkilaiset nousivat kapinaan ja raitiotie säilyi. Lue artikkeli Frankfurtin raideliikenteestä!


Pisara-radasta valmistui uusi selvitys:
Ei vaikutusta matkustajille, edellyttää mittavat lisäinvestoinnit

Lähijunien rautatietunnelia Helsingin keskustan alle on suunniteltu 1990-luvulta alkaen. Suunnitelmien tarkentuessa esitetyt hyödyt ovat huvenneet ja kustan­nukset moninkertaistuneet. Yhteiskuntatalouden kannalta hanke on vahvasti tappiollinen. Lue päivitetty kattava artikkeli Pisarasta!


Paikkakilometrikohtainen elinkaarilaskenta paljastaa erilaisten ja erikokoisten liikenne­välineiden keskinäiset kustannukset

Paikkakilometrit liikennöintikustannusten mukaisessa järjestyksessä

Bussit ovat pieniä, lyhytikäisiä ja niillä ajetaan kaupungin kustantamilla kaduil­la. Raitiovaunut ja junat ovat suuria ja pitkäikäisiä. Ja raiteet on tehtävä erik­seen. Eri liikennevälineiden kustannus, autoilu mukaan lukien, voidaan laskea vertailukelpoisesti elinkaaren ajalta ja matkustajapaikkaa kohden. Ja siten, että lasketaan myös katujen, ratojen ja muun infran kustannus. Lue perusteellinen artikkeli liikennejärjestelmän kustannuksista!


Alkusanat

Näillä sivuilla on tietoa kaupunkiliikenteestä, sen tekniikasta ja taloudesta sekä merkityksestä kaupunkirakenteelle. Sivujen sisällön painopiste on nykyaikai­sessa eurooppalaisessa hyvien käytäntöjen mukaisessa raitioliikenteessä.

Kansainvälisesti raitioliikennettä kutsutaan nimellä Light Rail. Suomessa käsit­teelle ei ole vakiintunutta nimeä. 1990-luvulla nimitykseksi vakiintui pikaraitio­tie.Viime aikoina on puhuttu modernista raitiotiestä tai katuraitiotiestä, kuten Tampereen raitiotien yhteydessä.

Light Rail tarkoitti alun perin saksalaista Stadtbahnin määritystä, joka puoles­taan oli alku­jaan konsepti esimetrosta. Pikaraitiotie tarkoitti siten perinteisen metron ja raitiotien ominaisuuksia yhdistävää raideliikennettä, jossa nopeutta haettiin pitkin pysäkkivälein ja luotettavuutta voimakkaalla eristämisellä muusta liikenteestä. Erityisesti Ranskassa poikettiin tästä ajatuksesta siten, että vah­van eristämisen sijaan raitiotie ja sen pysäkit tehtiin helposti saavutettaviksi ja nopeus ja luotettavuus järjestettiin vahvoilla liikenne-etuuksilla. Olennainen osa raitiotietä oli kaupunkikeskustan kävelyalue, jonka läpi raitiovaunut ajoivat katutasossa.

Nykyaikaisen raitiotien hyvät käytännöt tarkoittavat:

Olen koonnut näiden sivujen tiedon sekä kirjallisuudesta että käytännön kokemuksesta maailman eri kaupunkien joukkoliikenteestä. Kirjatiedolla ei voi korvata omaa kokemusta, koska ratkaisujen toimivuus, käytettävyys sekä viihtyvyys ovat ymmärrettävissä vain matkustamalla itse.

Suomessa on toistaiseksi raitiotie vain Helsingissä, jonne raitiotie tuli jo 1800-luvun puolella. Nykyaikaista raitiotietä on vasta suunniteltu Helsingissä Jokerilinjalle ja Tampereella ja Turussa kaupunkien uudeksi joukkoliikenne­välineeksi ja keinoksi kehittää kaupunkia. Tampereella rakentaminen alkoi vuoden 2017 alusta. Raide-Jokerin rakentaminen käynnistyi 2019.

Kun ei ole esimerkkiä, jonka voi itse nähdä ja kokea, on vaikea ymmärtää, mistä raitiotiessä on kysymys. Näyttää olevan vaikea ymmärtää, että ne asiat, joista itähelsinkiläiset metrossaan pitävät ovat olemassa myös nykyaikaisessa raitiotiessä. Raitiotiellä miellyttävä matkustaminen ja helppo kulku pysäkiltä samalla tasolla olevan vaunun lattialle voi ulottua ilman vaihtamista nykyisen liityntäbussin pysäkille asti.

Vaikea on Suomessa ollut myös ymmärtää, että modernin raitiotiejärjestelmän kustannukset ovat paljon pienemmät kuin suomalaiset metron rakentamis­kustannukset. Ja että kustannusarviot pitävät eivätkä moninkertaistu, kuten on käynyt tunnelihankkeiden kanssa. Tätäkään ei ole vielä käytännössä nähty, vaan raitiotiesuunnitelmat saavat kärsiä tunnelihankkeiden virheistä ja ongelmista. Mutta maanpinnalla ei ole tunnelirakentamisen riskejä, eikä raitiotie tarvitse kymmenien miljoonien monikerroksisia asemia hisseineen ja liukuportaineen.

Myöskään raitiotien liikenteenhoidon kustannuksien edullisuuteen ei tahdota uskoa. Helsingin 1970-luvun vaunut ja autoilun häiritsemä liikennönti on kallista, joskin lipputulot ovat useiden vuosien ajan kattaneet ratikkamatkan kustannukset. Mutta modernin raitiotien häiriötön ja nopea liikenne nykyai­kaisin vaunuin on ratkaisevasti halvempaa kuin Helsingin raitioliikenne.

Rakentamiskustannuksista on myös kokemusperäistä tietoa. Tällä sivustolla olen kertonut jo vuonna 2003 Saksassa julkaistusta artikkelista, jossa oli tutkittu 43 rakennettua raideliikennehanketta. Tunnelirakentaminen oli tullut 4–7 kertaa niin kalliiksi kuin maantasoinen rakentaminen. Espoossa Matinkylän metron kustannukset ovat vähintään 3-kertaistuneet 10 vuoden aikana. Helsinkiin rakennetut raitioteiden laajennukset ovat pysyneet budjeteissaan. Tampereella vaunujen ja niiden kunnossapidon 40 vuoden sopimus todistavat raitioliikenteen busseja halvemmaksi. Liikennejärjestelmän kustannuksia tehtyjen sopimusten perusteella olen käsitellyt laajassa artikkelissa Liikenne­jär­jestelmän kustannukset. Artikkelista on myös englanninkielinen versio.

Sivut on koonnut DI Antero Alku. Olen käytettävissä myös tapauskohtaisiin selvityksiin ja analyyseihin yritykseni Alkutieto Oy:n kautta.

Palaute ja kysymykset sähköpostiini: etunimi.sukunimi [ät] alkutieto.fi

Paluu sivun alkuun.


Tehnyt Antero Alku, 15.5.2002. Päivitys 24.7.2019.
Ensimmäinen pikaraitiotiesivusto on ollut osoitteessa http://alku.net/liikenne alkaen 18.2.1999.

Alan kirja:
Mennäänkö metrolla
?

Kertoo raitioteistä!

Valokuvat:

Toisen sarjan uusi Helsingin Artic-raitiovaunu kaupungintalon edustalla mutta Turun väreihin esittelytarkoituksissa teipattuna. Helmikuu 2018

Kahden kaksivirtaraitiovaunun juna Kaiserstrassen kävlykadulla Karlsruhessa heinäkuussa 2003.

Eurotram-raitiovaunu Strassburgissa juuri auringonlaskun jälkeen heinäkuussa 2003.

Kaikki kuvat Antero Alku