HELSINKI
Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle
| Helsinki | Helsingin joukkoliikenne | Perustiedot |
(Päivitetty 24.7.2015)
Helsinki
Helsinki on Helsingin seudun keskuskaupunki, jonka asukasluku on noin puolet koko seudun asukasluvusta. Koko seuduksi lasketaan kaikkiaan 14 kuntaa. Helsingin alueella on seudun ainoa kaupunkimainen korttelikaupunkirakenne, Helsingin kantakaupunki, joka sijaitsee Vironniemllä. Muu Helsingin seudun alue on lähiöitä tai maaseutua. Helsingin väestötiheys on huomattavasti muiden seudun kuntien väestötiheyttä suurempi. Ilman 2009 Helsinkiin liitettyä Sipoon kunnan eteläosan maaseutualuetta, Östersundomia, Helsingin väestötiheys on noin 3000 hlö./km2.
Helsingin kaupungin kasvu tapahtui 1960-luvulle saakka siten, että kaupungin laajentuessa naapurikuntia tai niiden osia liitettiin Helsinkiin. Helsingin kunnallinen status oli kaupunki, ympäryskunnat olivat maaseutua ja maalaiskuntia. 1960-luvulla suurimmat naapurikunnat Espoo ja Vantaa alkoivat vahvistaa omaa identiteettiään. Niistä tuli ensin kauppaloita ja lopuksi kaupunkeja, eikä alueliitoksia enää jatkettu ennen Östersundomin liitosta 2009.
Kuntarajoista huolimatta toiminnallinen kaupunki laajeni, eikä kuntarajoilla ollut merkitystä asukkaiden arjessa. Kuntarjat vaikeuttivat seudullisten kunnallisten tehtävien hoitoa, minkä ratkaisuksi perustettiin 1991 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV), johon kuuluivat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. YTV:n tehtäväksi tuli muun muassa järjestää seudullinen joukkoliikenne pois lukien Helsingin sisäinen joukkoliikenne.
Vuodesta 2007 YTV muutettiin kahdeksi kuntayhtymäksi, joista toinen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) otti hoitaakseen myös Helsingin sisäisen joukkoliikenteen.
Sivun alkuun.
Helsingin joukkoliikenne
Helsingin joukkoliikenne muodostuu HSL:n vastuulla olevasta seudullisesta joukkoliikenteestä sekä rautateiden paikallisliikenteestä, jota hoitaa valtion omistama VR-Yhtymä Oy. Niistä seudun kunnista, jotka eivät ole yhteistyössä HSL:n kanssa, tulee Helsinkiin ELY-keskuksen joukkoliikenneluvalla hoidettua liikennettä.
Raitio- ja metroliikenteessä on kummassakin Helsingin alueella vuosittain noin 56 milj. nousua. Bussiliikenteessä nousuja on noin 90 milj. ja junissa 20 milj. Vuosittainen matkamäärä on noin 165 milj., koska vaihdollisten matkojen osuus on noin 50 %. Eniten vaihtoja on liityntäliikenteeseen perustuvassa metrossa, jonka vaihdollisten nousujen osuus on noin 65 %. Vähiten vaihtoja on junissa (42 %) ja raitiovaunuissa (45 %). Joukkoliikenteen käyttö on siten noin 330 matkaa asukasta kohden vuodessa.
Raitioverkon laajuus on 49 km, josta linjaliikenteen käytössä on 46 km. Raitiotierata on kauttaaltaan 2-raiteista poislukien limitetty raide Mikonkadulla ja muutamat kortteleiden kierrot, joissa vastakkainen ajosuunta on rinnakaisella kadulla. Metrorataa on 21 km ja paikallisliikenteen käytössä olevaa rautatietä Helsingin alueella on 23 km. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella paikallisliikenteen käytössä olevaa rautatierataa on 74 km, kun Kehärata avattiin liikenteelle heinäkuussa 2015. Raitioteillä on pysäkkejä 146 (pysäkkialueen laiturimäärät 1–4), metroasemia on 17 ja rautatieasemia 20.
Helsingin raitioteiden rataverkon keskipysäkkiväli on lyhyt, n. 350 metriä. Lisäksi vaunut joutuvat seisomaan usein liikennevaloissa, jonka vuoksi raitiovaunujen linjanopeus on alhainen. Metron keskipysäkkiväli on pitkä, 1,32 km, suurimman osan ratapituudesta sijaitessa väljästi rakennetulla lähiöalueella. Toiminnallisesti Helsingin metro vastaa paikallsijunaliikenteen palvelua, jossa keskipysäkkiväli Helsingin alueella on 1,62 km. Metrolla on jopa suurempi linjanopeus kuin joka asemalla pysähtyvillä paikallisjunavuoroilla.
HSL tilaa bussiliikenteen kilpailuttamalla sen bussiliikenneyrityksillä. Helsingin kaupunki omistaa myös itse oman bussiliikennettä harjoittavan yhtiön, Helsingin bussiliikenne Oy:n (HelB). HelB oli aikaisemmin osa Helsingin kaupungin liikennelaitosta (HKL). Raitio- ja metroliikenteen HKL tuottaa itse kaupungin liikelaitoksen muodossa. Suomenlinnaan liikennöivän lauttaliikenteen HSL ostaa liikennettä harjoittavalta yhtiöltä, jossa kaupunki on osaomistajana sekä yksityiseltä Sun Lines Oy:ltä, joka liikennöi entistä kaupungin omistuksessa ollutta Suomenlinnan lauttaa.
Helsingin seudullisessa liikenteessä on lainmukainen yksinoikeus HSL:llä. Bussiliikenteen lisäksi HSL ostaa paikallisjunaliikenteen, raitioliikenteen ja metroliikenteen. Paikallisjunaliikenteen tuottaa VR-Yhtymä Oy, jolla on yksioikeussopimukseen perustuva monopoli rautateiden henkilöliikenteessä valtion hallinnassa olevalla rataverkolla ja vuoteen 2019 päättyvä sopimus paikallisjunaliikenteestä HSL:n kanssa. HSL:n lakisääteinen toimialue on Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. HSL:n jäseneksi voivat liittyä myös muut Helsingin seudun 10 kuntaa. Tällä hetkellä (2015) mukana ovat Kerava ja Kirkkonummi.
HSL:n toimialueella on yhtenäinen lippujärjestelmä. Järjestselmässä on kolme vyöhykettä:
- kaupunkien sisäinen vyöhyke
- entisen YTV-alueen vyöhyke
- Keravan ja Kirkkonummen vyöhykkeet
Kukin kaupunki hinnoittelee asukkailleen myytävät liput. Käytännössä HSL-alueen lippu maksaa noin kaksi kertaa kaupungin sisäisen lipun.
Lippujärjestelmä toimii HSL:ää varten tehdyllä etäluettavalla matkakortilla, johon voi ostaa joko arvoa (matkakortille on ladattuna raha-arvoa, jota voi käyttää lippujen ostoon) tai kautta (matkustusoikeutta mitattuna vuorokausina).
Sivun alkuun.
Perustiedot
| Helsinki | |
| Kaupungin asukasluku | 620.000 |
| Seudun asukasluku | 1,20 milj. |
| Joukkoliikenteen käyttö matkaa vuodessa / asukas | 330 |
| Raitiotie | |
| Raitiotie avattu, hevosraitiotie / sähköraitiotie | 1890 / 1900 |
| Ratapituus / rata linjaliikenteen käytössä | 49 / 46 km |
| Katurataa / erillisrataa | 23 km / 26 km |
| Pysäkkien määrä | 146 |
| Pysäkkiväli keskimäärin (matemaattinen ka.) | 349 m |
| Linjanopeus (aikatauluissa) | 14 km/t |
| Liityntäpysäköintialueet, määrä / autopaikkoja | - / - kpl |
| Vaunuja yhteensä / liikenteessä | 124 / 96 kpl |
| Vaunun pituus / leveys | 20–27 m / 2,3–2,4 m |
| Matkustajia vaunussa istuma / seisten (4 hlö/m2) | 39–75 / 80–100 |
| Matkustajia (nousut) arkisin / vuodessa | 186.000 / n.54 milj. |
| Tihein vuoroväli rataosalla | 2,5 min. |
| Lähtöjä arkipäivänä, max. (linja 4) / keskimäärin | 193 / 129 |
| Liikennöintiaika arkena, max. (linja 4, Munkkiniemi) | 5:22–2:01 |
| Metro | |
| Avattu | 1982 |
| Ratapituus / tunnelirataa | 21 / 7 km |
| Asemien määrä | 17 |
| Asemaväli keskimäärin | 1,32 km |
| Linjanopeus (aikatauluissa) | 44,7 km/t |
| Liityntäpysäköintialueet, määrä / autopaikkoja | 11 / 1825 kpl |
| Vaunuja yhteensä / liikenteessä | 108 / 90 kpl |
| Vaunun pituus / leveys | 22,1 m / 3,2 m |
| Matkustajia vaunussa istuma / seisten (4 hlö/m2) | 65 / 106 |
| Matkustajia (nousut) arkisin / vuodessa | 196.000 / n. 61 milj |
| Tihein vuoroväli rataosalla | 4 min |
| Lähtöjä arkipäivänä (Ruoholahti) | 214 |
| Liikennöintiaika arkena (Ruoholahti) | 5:30–23:25 |
| Paikallisjuna | |
| Paikallisjunaliikenne aloitettu, höyryveto / sähkö | 1886 / 1969 |
| Ratapituus (Helsingin alueella) | 23 km |
| Asemien määrä (Helsingin alueella) | 15 |
| Asemaväli keskimäärin | 1,62 km |
| Linjanopeus alhaisin / suurin | 40,0 / 54,4 km/t |
| Liityntäpysäköintialueet, määrä / autopaikkoja | 12 / 1426 kpl |
| Vaunuja liikenteessä (2 x Sm5 / vuoro) | 34 kpl |
| Vaunun pituus / leveys | 75 m / 3,2 m |
| Matkustajia vaunussa istuma / seisten (4 hlö/m2) | 260 / 238 |
| Matkustajia (nousut) arkisin / vuodessa | 72.000 / n. 20 milj. |
| Tihein vuoroväli rataosalla | 5 min |
| Lähtöjä arkipäivänä (P-junat, Helsinki) | 98 |
| Liikennöintiaika arkena (P-junat, Helsinki) | 5:14–0:44 |
Paluu sivun alkuun. Paluu Helsingin etusivulle. Paluu aloitussivulle.
Tämä sivu on tehty 21.6.2008 / AA. Viimeisin päivitys 24.7.2015 / AA.
