ESPOO

Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle

Espoon joukkoliikenne

Matinkylän metro

Kivenlahden metro

Metro ja Lauttasaari

Metron kustannukset

Metron kannattavuus

Säästäminen kustannuksissa

Turvallisuus

Metrohankkeen valmistelu

Espoon metron historiaa

Espoon joukkoliikenteen historiaa

Lähteitä

Metron kustannukset

| Mitä metro maksaisi Espoolle | Miksi metron hinta nousi? |
| Muuttuva metron hinta |
(13.5.2008)

Mitä metro maksaisi Espoolle

(Julkaistu 13.5.2008)

Matikylän metron kokonaishinta on jälleen yli 800 miljoonaa. Ja jopa enemmän, kun liian kalliiksi sanottu vuoden 2007 hankesuunnitelma. Maaliskuussa 2008 hintaa soviteltiin 714 miljoonaan. Perusteluna muun muassa asemien lyhentäminen kuljettajatonta ajoa varten. Huhtikuun lopussa kävi selville, että kuljettajattomasta ajosta aiheutuu 115 miljoonan lisäkustannus, eli metron hinta kuljettajattomana on 829 M€. Siis enemmäm kuin ilman kuljettajia ja pitkillä asemilla.

Valtioneuvosto päätti 11.3.2008, että valtio tukee Espoon metroa enintään 200 M€:lla. 14.3.2008 päivätyn tarkistetun hankesuunnitelman mukaan metron hinta on sovitettu valtion tukipäätökseen siten, että se täyttäisi valtuuston 30 %:n valtionosuusehdon. Hinnan sovittelusta huolimatta Espoon maksuosuus on 82 % enemmän kuin mistä valtuusto päätti syyskuussa 2006. Samalla hinnalla ja valtiontukiosuudella Espoo voisi rakentaa Saunalahteen ulottuvan maantasoisen raideliikenteen.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtion tuen osuus olisi 25 % metrosta, jonka hinta on 800 M€. Tukipäätös oli periaatteessa 30 %, mutta 200 M€ on yläraja. Jos metro maksaa vähemmän kuin 666 M€, tuki on 30 %. Metron hinta onkin sovitettu 714 miljoonaan euroon valtionosuusehdon täyttymiseksi. Länsimetron Oy:ssä on laskettu siten, että 200 M€:n valtionosuuspäätös merkitsee 215 M€:n valtionrahoitusta, sillä mukaan on laskettu metron rakentamista edeltävään suunnitteluun myönnetty enintään 15 M€:n valtionosuus.

Helsingin joukkoliikennelautakunta päätti 30.4.2008 metron kulunvalvonnan uusintainvestoinnista. Sen mukaan esitetään investoitavaksi 115 M€ kuljettajattomaan ajoon. Tästä 70 M€ on nykyisen metron kuljettajattomaksi muuttamisen kustannusta ja 45 M€ uuden metro-osuuden kustannuksia, jotka kohdistuvat Espoon alueeseen.

Espoon maksuosuus 800 M€:n Matinkylään ulottuvasta metrosta on 421 M€. Maksimilla valtiontuella Espoon ja Helsingin maksettavaksi jää 585 M€, josta Espoon osuus on hankesuunnitelman mukaan 72 %. Tämän hintainen metro soveltuu kuljettajaliikenteeseen 6-vaunuisin junin, joten 115 M€:n kuljettajattomuuskustannusta ei tarvita

Syyskuussa 2006 Espoon valtuusto teki periaatepäätöksensä metrosta, jonka hinta oli 452 M€. Valtuustolle vakuutettiin silloin, että valtio maksaa tästä 30 %. Kun Espoon maksuosuus rakennuskustannusten jakautumisen perusteella on 72 %, valtuusto siis päätti silloin metrosta, jonka Espoon maksuosuus olisi ollut 228 M€.

Valtion tukipäätöksen vaikutusta on hyvä verrata tunnelimetron vaihtoehtoihin. Maantasoisen raideliikenneverkon Espoon maksuosuus on 231 M€, kun valtion tuki on 30 %. Maantasoinen ja Saunalahteen sekä Suurpeltoon ulottuva raideliikenne siis maksaa Espoolle saman verran kuin syyskuussa 2006 luvattu metro.

Vertailukohteena on pintaratkaisuna TramWest-suunnitelman 53 km:n raideliikenneverkko, joka ulottuu lännessä Saunalahteen ja pohjoisessa Suurpeltoon.

Paluu sivun alkuun.

Miksi metron hinta nousi?

(Julkaistu 4.3.2008)

Metron kustannustaso on noussut siksi, ettei syksyllä 2006 esitellyssä kustannusarviossa oltu otettu huomioon kuljettajattoman ajon kustannuksia ja tunnelirakentamisen voimassa olleita turvallisuusvaatimuksia.

Espoon toimialajohtaja Olavi Louko esitteli Espoon valtuustolle 21.1.2008 metron kustannusarvion nousua 452 M€:sta 800 miljoonan luokkaan. Loukon esittelystä käy selville, että kustannusnousun suurin syy on kuljettajattoman ajon ja tunnelirakentamiseen liittyvien turvallisuusvaatimusten jättäminen huomioimatta Espoon valtuustolle syyskuussa 2006 esitetyssä kustannusarviossa. Louko eritteli kustannusnousun valtuustolle seuraavasti:

• Yleinen rakentamisen kustannusnousu 70–90 M€
• Tunnelien turvallisuusvaatimukset 100 M€
• Metron automatisointi 60 M€
• Toiset sisäänkäynnit ja Niittykummun ja Koivusaaren asemat 50 M€
• Laatutaso 20 M€
• Kalliorakentamisen kustannusten tarkentuminen 15 M€

Kustannusarvion noususta siis noin 275 M€ johtuu muista syistä kuin kustannustason noususta.

Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että turvallisuuteen ja kuljettajattomaan ajoon liittyvät kustannukset olisivat seurausta lisävaatimuksista, jotka ovat tulleet mm. pelastusviranomaisten taholta vasta syyskuun 2006 jälkeen. Näin ei asia ole.

Tunnelirakentamisen turvallisuussäännökset ovat samat alkuvuodesta 2008 kuin kesällä 2006. Samoja sääntöjä noudatettiin Vuosaaren satamaradan tunnelissa, ja siksi henkilökuljetus on siellä kielletty. Helsingin valtuusto teki jo kesällä 2006 periaatepäätöksen kuljettajattoman ajon hankkimisesta metroon. Kuljettajattoman ajon vaikutuksilla perusteltiin RaideYVA:ssa esitellyn Kombi-vaihtoehdon hylkäämistä.

Espoon valtuutetuille syntyi syyskuussa 2006 väärä kuva myös metrohankkeen rahoituksesta. Rahoituslaskelmissa lähdettiin siitä, että valtio maksaa 30 % Espoon metron kustannuksista. Yksittäiset poliitikot, kuten liikenneministerit Luhtanen ja Huovinen sekä valtiovarainministeri Heinäluoma ja pääministeri Vanhanen olivat julkisuudessa lausuneet, että heidän mielestään valtion kuuluisi maksaa 30 % esillä olleista noin 450 M€:n kustannuksista.

Mitään päätöstä prosenteista tai rahasummista ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Tämä uskottiin vasta kun kansanedustaja ja espoolainen valtuutettu Timo Soini kysyi asiaa liikenneministeri Vehviläiseltä eduskunnan kyselytunnilla 7.2.2008. Ministeri vahvisti, ettei valtio ole koskaan päättänyt muuta kuin maksaa 30 % suunnittelukustannuksista, kuitenkin enintään 15 M€.

Paluu sivun alkuun.

Muuttuva metron hinta

(Julkaistu 9.3.2008, päivitetty 10.5.2008)

Espoon ja Helsingin päättäjien pitäsisi päättä Matinkylän metron hankesuunnitelmasta, mutta on vaikea selvittää, mistä oikein ollaan päättämässä. Luottamusmiehille esitellään päätettäväksi hankesuunnitelmaa, jossa mm. on kuva 1,2 metrin levyisestä evakuointilaiturista ja vastaavasti kapeammasta tunnelista kuin vuoden 2007 hankesuunnitelmassa. Kysyttäessä vastataan, että tunneli on leveä, vaikka kuvassa se on kapea. Ja vaikka suunnitelmassa tunneli sanotaan kapeaksi, hinta päteekin myös leveälle tunnelille.

Uusin yllätys on kuljettajattoman ajon kustannus. Helsingin joukkoliikennelautakunta päätti siitä 30.4.2008. Kuljettajattoman ajon järjestelmät maksavat 115 M€ sen lisäksi, että muun metron hinta olisi 714 M€. Asemia lyhentämällä halvemmaksi tehty metro maksaa siis 829 M€, enemmän kuin kallis pitkien asemien metro.

Kuntien välinen maksuosuus riippuu siitä, mitä kukin asema ja kummankin kaupungin alueella oleva tunneli ratoineen maksavat. Tiedot tästä kuitenkin vaihtelevat. Jopa Helsingin kaupunginhallitukselle esitetyssä kalvosarjassa eri sivuilla on eri hinnat.

Matinkylän metron 10.2007 hakesuunnitelman mukaan metro maksaa 794–816 M€ lokakuun 2007 hintatasossa sidottuna maanrakennusindeksiin. Hinta on laskettu seuraavin perustein:

• Rata on täysin tunnelissa Ruoholahdesta Matinkylään, pituus on 13,5 km
• Rinnakkaiset mutta erilliset ratatunnelit ova 6,4 m. leveät ja niissä on 1,6 m. leveä evakuointilaituri
• Tunneleiden välillä on noin 100 metrin välein palosuojattu hätäpoistumistie rinnakkaiseen ratatunneliin
• Radalla on 7 asemaa ja yksi varaus (Niittymaa), jossa asemaluola on louhittu
• Asemien pituus on 135 m
• Asemilla on sisäänkäynnit vähintään molemmissa päissä
• Koivusaaren ja Jousenpuiston asemille on vaihtoehtoiset ratkaisut
• Asemat ja tunnelit sekä ratatekniikka on varusteltu kuljettajattomaan ajoon

Kustannusten säästämiseksi hankesuunnitelmassa on tutkittu, paljonko voidaan säästää jättämällä asemien toiset sisäänkäynnit rakentamatta, mutta asemat olisivat edelleen l35 metrin pituuteen louhitut. Halvimman asemaratkaisuyhdistelmän mukaa voidaan tällä tavoin säästää 42,3 M€.

Niittymaan asemaan varautuminen lohimalla laiturihallin luola valmiiksi maksaa 8 M€.

Niittymaan aseman louhintakustannuksen perusteella asemien louhiminen neljän vaunun junille eli 90 metrin pituuteen säästäisi 2,7 M€ asemaa kohden eli 7 aseman osalta yhteensä 18,9 M€. H:gin kaupunkisuunnittelulautakunnalle annetun tiedon mukaan louhintakustannusten säästö olisi vain noin 1 M€ asemaa kohden.

Liikenne- ja viestintäministeriölle helmikuussa 2008 jättämässään kustannusarviossa ja 14.3.2008 päivätyssä hankeuunnitelmassa Länsimetro Oy on laskenut voitavan säästää asemien kustannuksissa 25 %, jolloin hankkeen kustannusarvio olisi 714 M€. Vuoden 2007 hankesuunnitelmaan nähden säästämiseksi tehtäisiin seuraavat muutokset:

• Asemia ei kalusteta eikä louhita 135 metrin pituisiksi
• Tunnelia kavennetaan 0,4 m. jolloin myös evakuointilaituri kapenee 1,2 metriin
• Ratatunneleiden välisiä hätäpoistumisteitä vähennetään niin, että niiden väli voi olla 160 m.
• Asemien savunpoisto tehtäisiin liukuporrashuoneiden kautta
• Otaniemessä ratatunneli rakennetaan niin, ettei asemaa voi louhia pidemmäksi edes jälkikäteen
• Lauttasaaresta jätetään pois junien kääntöraiteet jolloin Lauttasaarta ei voi käyttää pääteasemana
• Asemien varustelussa tingitään

Helsingin pelastuslautakunta lausui näistä muutoksista 8.4.2008, etteivät turvallisuuteen vaikuttavat muutokset ole hyväksyttäviä pelastustoiminnan kannalta. H:gin kaupunginhallituksen esityksessä valtuustolle todetaan, että vaikka hinta on 714 M€, 1,6 metrin evakuointilaiturit ja tunneleiden turvaovet 100 metrin välein sisältyvät tähän hintaan.

Pelastuslautakunta ei ottanut kantaa liikennöintikäytäntöön, koska sitä ei oltu esitetty. Turvallisuussuunnitelman mukainen liikennöinti lyhyillä asemilla ja 4 vaunun junilla ei kuitenkaan ole mahdollista. Syynä on se, että lyhyiden asemien edellyttämä lyhyt vuoroväli merkitsee sitä, että jokaista junaa ei voida ajaa asemalle evakuoitavaksi.

Metron vuoden 2007 hankesuunnitelman kustannusarviosta voidaan laskea seuraavat yksikkökustannukset:

• Tunneli (241 M€) 17,3 M€/km
• Rata (149 M€) 10,7 M€/km
• Asemat (321 M€) 45,9 M€/asema
• Maaperä- ja kalliotutkimukset (5 M€) 0,37 M€/km
• Rakennuttaminen ja suunnittelu 14 %

Niittymaan aseman varautumiskustannus sisältyy tunnelin hintaan.

Paluu sivun alkuun. Paluu Espoon etusivulle. Paluu aloitussivulle.

---

Tämä sivu on tehty 4.3.2008 / AA. Viimeisin päivitys 13.5.2008 / AA.