Budapestin
joukkoliikennejärjestelmä
Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle
Museot
BKV:n museo
Budapestin liikennelaitoksen uudehko museo sijaitsee Szentendren naapurikaupungissa. Sinne pääsee Hév-esikaupunkijunalla, joka lähtee Batthyány Tér -asemalta Tonavan länsipuolelta. Battyány Tér -asemalle pääsee syvämetro M2:lla. Ratikalla linjoilla 4 ja 6 voi matkustaa Hév-junan seuraavalle asemalle nimeltä Margit hid eli Margitin silta. Asema on Margit-sillan länsipäässä Tonavan rannalla, ja aseman päällä on ratikkapysäkki. Matka kestää noin 40 minuuttia ja turistilipun omistaja maksaa 350 HUF lisähinnan suuntaa kohden matkustaakseen Szentendreen.
Museo sijaitsee Szentendren aseman itäpuolella aseman vieressä entisessä kalustohallissa. Ulkona olevaa museokalustoa näkee jo junasta, joten matkasta ei voi eksyä.
Esillä on sekä raitiotiekalustoa että Hév-ratojen kalustoa. Kaikki esillä oleva kalusto oli siististi restauroitua. Suurimman osan sanottiin olevan ajokunnossa, mikä ei sähkökaluston kohdalla olekaan kovin vaikeaa. Sen sijaan esillä olleet höyryveturit tuskin ovat ajokuntoisia, sen olisi niistä nähnyt.
Vanhoja valokuvia oli koottu ja pantu runsaasti esille eri raitiotieyhtiöitä esitteleviin suuriin plansseihin. Valitettavasti teksti oli vain unkariksi. Esillä oli myös työkaluja sekä erilaista tarpeistoa, kuten ilmajohtokalusteita.
BKV:n museon kalustohalli on avara ja valoisa. Vaunut on sijoitettu niin, että suurinta osaa niistä pääsee katsomaan hieman etäältä ja niitä voi myös kuvata. Vaunuihin pääsee myös sisälle. 30.6.2006 /AA
Raitiovaunukokoelma kattaa lähes koko historian nykyisin käytössä oleviin 1940–1950-luvun malleihin saakka. Voi tuntua hieman yllättävältä, ettei esillä ole kuin yksi 1950-luvun tyylinen pyöreämuotoinen vaunu, kahdesta 2-akselisesta koostuva nivelvaunu. Mutta osin tämä johtuu siitä, että nykyään on käytössä vielä ensimmäisen polven telivaunuja sekä sen jälkeen valmistettuja tärkeimpiä malleja.
Vaunu 147 on ainoa esillä ollut uudemman ajan vaunu. Kahdesta 2-akselisesta koostuva nivelvaunu on vuodelta 1970, mutta prototyyppi vuodelta 1961. 30.6.2006/AA
Hév-ratojen kalustosta oli esillä vetureita ja joitain tavaravaunuja, yksi nykyisiä edeltänyt moottorijuna sekä sähkömoottorivaunu, liitevaunu ja dieselsähköinen moottorivaunu.
BKV:n museossa on myös yksi johdinauto sekä yksi dieselnivelbussi.
Lipunmyynnistä sain englanninkielisen kirjasen Urban transportation, Our Budapest. Kirja on painettu 1994 ja kannessa on hintana 250 HUF. 46-sivuinen kirjanen kertoo Budapestin joukkoliikenteen historiasta mukaan lukien jokilaivat.
Sivun alkuun.
Földalatti-museo
Földalattilla on oma museonsa metrojen risteysasemalla Déak Ferenc térillä. Sisäänkäynti on katutason alta kävelytasolta. Museo on osa käytöstä poistunutta Földalattin tunnelia. Museo on perustettu 1975, 28 lokakuuta.
Museo ei ole kovin suuri, mutta sen näyttely on kiintoisa. Museossa on kaksi alkuperäistä moottorivaunua ja yksi 2-akselinen ohjausvaunu. Vitriineissä on pienoismalleja ja myös englanninkielinen selostus. Földalattin historia tulee täällä hyvin selväksi.
Museosta voi ostaa sosialismin aikana painetun kolmikielisen vihkosen Földalattin historiasta. Kielet ovat unkari, englanti ja venäjä. Hinta oli 150 HUF. Vihkonen itsessään on museoesine!
Puukorinen moottorivaunu numero 19 Földalatti-museon luonnolisen ahtaassa tilassa. 27.6.2006/AA.
Sivun alkuun.
Liikennemuseo
Budapestin liikennemuseo sijaitsee Millenium-puiston pohjoispuolella. Suhteellisen lähelle pääsee raitiovaunulla 1. Johdinautolinjat 70, 72 ja 74 menevät museon nurkalta. Földalattin Széchenyi Fürdö -asemalta (toisiksi viimeinen) on noin 10 minuutin kävelymatka.
Museon sisäänpääsy on ilmainen, mutta valokuvauslupa maksaa 800 HUF. Päähallissa on muutama höyryveturi ja muuta rautatiekalustoa sekä runsaasti pienoismalleja mittakaavassa 1:5.
Kaupunkiliikenteelle on oma osasto, jossa on neljä raitiovaunua liikenteen alkuajoilta. Yksi vaunuista on sähkömoottorivaunu, mutta siinä ei ole virroitinta, koska vaunu on virroittanut kiskon laippauran kautta.
Näyttelytaulut ja vitriinit kertovat ilmeisen hyvin joukkoliikenteen historiaa, mutta vain unkarin kielellä. Vitriineissä on runsaasti pienoismalleja eri aikakausilta. Mallien mittakaava on noin 1:20. Esillä oli myös erilaisia varusteita sekä radan ja ilmajohdon tarvikkeita. Mielenkiintoista nähtävää olivat laippauravirroituksen varustimet ja maanalaisen virtakiskon rakenteet.
Liikennemuseossa on museomyymälä, mutta sen valikoimassa on enimmäkseen leluja. Kirjallisuus on unkariksi.
Liikennemuseossa on neljä raitiovaunua. Kuvan punainen vaunu on laippauran kautta virroittava moottorivaunu. 29.6.2006/AA.
Sivun alkuun.
Rautatiemuseo
Rautatiemuseo sijaitsee entisellä varikolla. Lähin raitiolinja on 14, jonka pysäkiltä suunnilleen Rokolya-kadun kohdalta on vajaan 10 minuutin kävely museon sisäänkäynnille. Helpommin museoon pääseen läntiseltä rautatieasemalta eli Nyugati pu -asemalta kerran tunnissa lähtevällä museomoottorivaunulla. Matka sisältyy museon pääsylippuun.
Museo on pääasiassa ulkomuseo. Entisen pyörötallin pohja on säästetty, ja raiteet on täytetty höyryveturein alkaen 1800-luvun puolivälistä. Esillä on myös vaunuja, moottorivetureita ja usea lumiaura.
Toisen kääntöpöydän ympärillä on veturitallirakennus säilytetty, ja se on varattu matkustajavaunuille sekä toimivalle museokalustolle. Tässä hallissa oli myös yksi hevosraitiovaunu mallia, jonka katolle on tehty myös istuimet.
Museolla on museokauppa, mutta englanninkielistä kirjallisuutta ei ole. Museon kalustosta on myytävänä kansio, jossa on myös engalnninkielinen teksti.
Rautatiemuseon 2-kerroksinen hevosraitiovaunu. Kuva 1.7.2006/AA.
Sivun alkuun.
Sivu on tehty 10.7.2006 / AA
