Tuhatvuotinen Praha

Museot

130 vuotta joukkoliikennettä | Liikennelaitoksen museo | Museoraitiolinja | Muuta nähtävää

130 vuotta joukkoliikennettä

Prahan liikennelaitos viettää vuonna 2005 historiansa 130-vuotisjuhlaa. Prahan joukkoliikenteen syntymiseksi katsotaan hevosraitioliikenteen käynnistyminen 23.9.1875 silloin rakenteilla olleelta kansallisteatterilta Karlinin kaupunginosaan.

Sähköraitiotie tuli Prahaan maailmannäyttelyvuonna 1891. Samana vuonna avattiin kaksi köysivetoista rinnerataa Letná- ja Petrin-vuorille. Sähköraitiotie oli Letnán ylängön kaupunginosassa, jonne matkustettiin siten ensin hevosraitiotiellä, sitten rinneradalla ja lopuksi sähköraitiotiellä.

Prahan keskustan alueella sähköraitiotie saatiin käyttöön 1896. Hevosveto loppui 1905, kun viimeinen hevoslinja muutettiin kadunpinnan alapuolelta sähköä saavaksi raitiotieksi. Tämä Prahalaisen Krizikin suunnittelema virroitus oli kuitenkin käytössä vain vuoteen 1908. Samana vuonna aloitettiin ensi kerran bussiliikenne, mutta teknisten vaikeuksien vuoksi se lopetettiin onnettomuuden jälkeen jo 1909 alkaakseen uudelleen vasta 1925.

Vuonna 1936 Prahassa alkoi johdinautoliikenne, joka jatkui vuoteen 1972.

Kun saksalaiset miehittivät Prahan 1939, siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Molempiin suuntiin ajettavalle raitiovaunukalustolle tämä ei ollut ongelma, mutta bussit ja johdinautot oli muutettava.

Maanalaisesta esitettiin ensi kerran suunnitelmia 1926. Vuonna 1966 aloitettiin maanalaisen raitiotien rakentaminen, mutta kuten Helsingissäkin, maanalaisesta raitiotiestä luovuttiin ja päätettiin tehdä erillinen metro. Opit ja tekniikka tulivat Neuvostoliitosta. Prahalainen Tatra rakensi 2-vaunuisen nykyaikaisen prototyyppijunan, mutta neuvostoliittolaiset toimittivat metrolle 1950-luvun teknologiaa edustavan junakaluston, jolla liikenne alkoi nykyisellä linjalla C vuonna 1974. Metron avautuessa 2-akselisten raitiovaunujen liikenne loppui.

Petrin-vuoren rinnerata avattiin uudelleen 1984. Alkuperäinen liikenne oli loppunut toisen maailmansodan aikaan.

Tsekkiläisen metrojunan prototyypin pienoismalli liikennelaitoksen museossa. Metrovaunut oli kuitenkin ostettava Neuvostoliitosta. Vasta 2000-luvulla Prahaan on saatu kotimaisia metrojunia yhteistyössä Siemensin kanssa. 30.7.2005/AA.

Liikennelaitoksen museo

Prahassa on toki muutakin nähtävää kuin joukkoliikenne. Raitiotiemuseo on liikennelaitoksen museo. Se on entisellä raitiovaunuvarikolla pysäkillä Vozovna Stresovice. Paikka on lähellä A-metron läntistä päätepistettä. Museoon pääsee raitiovaunuilla 1, 2, 15, 18, 22 ja 25. Vaihtopysäkki A-metron kanssa on Hradcanska.

Viikonloppuisin museolle pääsee myös museolinjalla 91 (katso alempana), joka kulkee kaupungin halki pohjoisesta ja päätyy museolle. Museovaunussa on erillinen maksu, eli turistilippu ei kelpaa. Museovaunun vorroitin on sikäli alkuperäinen, että 2-akseliset käyttivät tällaista virroitinta sen jälkeen, kun prahassa lopetettiin tankovirroittimen käyttö. 30.7.2005/AA.

Museossa on näyttävä kokoelma toimintakuntoista kalustoa sekä selkeät taulut liikenteen historiasta. Muutamasta menneestä paikasta on pienoismalli. Esillä on myös erilaista tarpeistoa. Ilmajohtovarusteita pääsee näkemään vitriineissä läheltä. Yksi alkuperäinen metrovaunu on museossa, mutta se on sijoitettu korjaamon puolelle. Pyydettäessä sitä pääsee katsomaan, ja myös alapuolelta. Museon henkilökunta ei kuitenkaan pääsääntöisesti osaa englantia tai saksaa.

Museossa on myytävänä laadukasta kirjallisuutta, kuten 130-vuotishistoriikki (n. 500 kr) ja kalustoluetteloita piirustuksin ja valokuvin. Monissa teoksissa on englannin ja saksankieliset yhteenvedot ja kuvatekstit.

Raitiovaunuista ja busseista on ostettavissa laadukkaita tsekkiläisiä H0-pienoismalleja, jotka ovat osin käsin tehtyjä. Raitiovaunuista on yksi moottoroitu malli. Moottorittomien vaunujen hinnat ovat 1500–2500 kr (50–85 e).

Skodan valmistama johdinauto. Liikennelaitoksen museon kaikki näyttelyesineet ovat toimivia, ja niillä myös ajetaan silloin tällöin. Johdinautolle tosin ei ole ilmajohtoja Prahassa. 30.7.2005/AA.

Sivun alkuun.

Museoraitiolinja

Lauantaisin ja sunnuntaisin kulkee museoraitiolinja 91 raitiotiemuseon ja Vystavisten linjan 5 silmukan väliä läpi läntisen pienen kaupungin (Vltavan länsipuoli) ja varsinaisen vanhan keskustan. Vuoroväli on tunti ja kulussa on 2 junaa klo 11–17. Reitti kulkee pysäkkien Malostranske Namesti ja Malostranska välillä pienen kaupungin puolella yksiraiteisena niukankokoisen rakennuksen lävistävän holvikaaren läpi. Kuvaamisen ja ihmettelyn arvoinen paikka, etenkin kun ruuhka-ajan vuoroväli tässä on 2,5 minuuttia molempiin suuntiin eli 48 vuoroa tunnissa (katso kuva Liikenneverkko-sivulla).

Kesäisin Prahassa on myös museojunia, mutta ei säännöllisesti.

Petrin-vuoren rinnerata pienen kaupungin puolella kuuluu Prahan joukkoliikenteeseen, ja siinä kelpaa normaali lippu. Vuoroväli on 15 minuuttia.

Sivun alkuun.

Muuta nähtävää

Tekniikan museossa on mm. hieno kamera- ja elokuvatekniikan osasto sekä kaivosmuseo, mutta myös näyttävä liikennehalli. Kaupunkiliikenteestä siellä on vähän asiaa, esillä on muutama höyryveturi sekä runsaasti rautatieaiheisia pienoismalleja. Tsekkiläinen autoteollisuus on vahvasti esillä.

Muista museoista ja historiallisista nähtävyyksistä on tietoa yllin kyllin mm. matkatoimistoissa ja matkaoppaissa. Kohteita kannattaa käydä katselemassa, sillä niihin pääsee yleensä raitiovaunulla. Museoihin voi ostaa Praha-kortin, joka on voimassa 3 päivää hintaan 550 kr (18,33 e).

Tekniikan museon metroa esittelevä vitriini on sosialismin ajalta. Kartassa ovat vielä kommunisti-ideologian mukaiset asemien nimet. 29.7.2005/AA.

Sivun alkuun.

Sivu on tehty 14.7.2006 / AA