tst_index

TURKU

Turun joukkoliikenne

Uusi raitiotiehanke

Ensimmäiset raitiotiet

Uudenkaupungin rata

Turun joukkoliikenteen historiaa

Lähteitä

Takaisin
Kaupunkiliikenne-pääsivulle

Helsinkiin toimitettu uusi raitiovaunu numero 441 oli yleisön tutustuttavana Turun Kauppatorilla 26.–27.2.2018. Vaunu oli teipattu Turun joukkoliikenteen Fölin bussien mukaiseen keltavalkoiseen väritykseen.

Uusi raitiotiehanke

Pikaraitiotieselvitys 2002

Ajatus raitiotien palauttamisesta Turkuun nousi 1990-luvun alussa, jolloin oli kulunut sata vuotta raitioliikenteen aloittamisesta Turussa. Ensimmäinen selvitys asiasta tehtiin 1992. Sen mukaan raitiotie reitillä Runosmäki–keskusta–Kaarina olisi kannattava lipputulojen kattaessa liikennöinnin kulut.

Kansalaisjärjestöt vetosivat syksyllä 1997 pikaraitiotien rakentamisen puolesta, ja syntyneen keskustelun tuloksena kaupunginhallitus päätti 2000 kirjata yleiskaavatyöhön raitiotien selvittämisen Uudenmaantien ja Satakunnantien linjalla.

Kymmenen vuotta ensimmäisen raitiotieselvityksen jälkeen valmistui kaupungin teettämä selvitys mahdollisuuksista käynnistää raitioliikenne uudelleen pikaraitiotien periaatteiden mukaan.

Pikaraitiotie Turun kaupunkiseudulla -selvityksessä raitiotie ulottuisi Turun rajojen ulkopuolelle Raision kautta Naantaliin sekä idässä Kaarinaan. Osittain raitiotie käyttäisi olemassa olevia rautatieratoja, minkä vuoksi raitiotien raideleveys olisi 1524 mm. Vaunuissa ei kuitenkaan tarvittaisi 2-virtajärjestelmää, koska sähköistämättömät rataosat sähköistettäisiin raitiotien 750 voltin käyttöjännitteellä.

Koko suunnitellun 43,1 kilometrin linjaston kustannuksiksi oli laskettu 321 milj. euroa. Liikenteen hoidon oli laskettu parhaimmassa tapauksessa tuottavan 32,2 % ylijäämää tai huonoimmassa tapauksessa vaativan subventiota 29,2 %. Kokonais­kus­tan­nusta pidettiin niin suurena, että hanke edellyttää valtion rahoitusta. Raitiotien mahdollisuus esitettiin otettavaksi huomioon kaavoituksessa.

Raitiotie 2002 asukkaat ja työpaikat

Suunniteltu raitiotie ja asukas- sekä työpaikkatiheys. Sininen on suunniteltu raitiotie, vihreät ovat vaihtoehtoisia reittejä. Raitiotien vaikutusalue on kuvattu 400–600 metrin etäisyydellä radasta olevalla harmaalla viivalla. Ympyrät ovat työpaikkoja ja neliöt asukkaita 250 metrin ruudukolla.

Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma 2009

Raitiotiehen palattiin uudelleen 2008, jolloin tilattiin selvitys joukkoliikenteen kehittämisestä. Siinä päävaihtoehdot olivat raitiotie tai bussiliikenteen kehittäminen.

Turun seudun joukkoliikenne 2020 -niminen raportti valmistui kesäkuussa 2009. Duoliikenteestä rautateillä oli luovuttu ja esitetty raitiotieverkko perustui enemmän 1972 lakkautetun raitiotien rakenteeseen. Vaihtoehtona oli bussiliikenteen kehit­tä­mi­nen runkolinjaperiaatteella. Runkobussilinjat ajaisivat pääasiassa olemassa olevalla katuverkolla, mutta niiden kulkua nopeutetaan liikenne-etuuksilla, bussikaistoilla ja harventamalla pysäkkiväliä.

Molempien vaiheiden investointikustannukseksi laskettiin 403–429 M€, josta ensim­mäisen vaiheen osuus oli 60 %. Raitiotievaihtoehdon käyttötalous oli bussi­vaih­to­ehtoa parempi. Ajankohdan käytännön mukaan kannattavuutta ei laskettu kunta- eikä alue­talouden näkökulmasta. Siten bussijärjestelmän todellisia väyläkustannuksia ei otettu huomioon, vaikka raitiotien osalta väyläkustannukset laskettiin rasittamaan raitiotien taloutta täysimääräisesti. Matka-aikamuutoksiin perustuva yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma osoitti raitiotien kannattamattomaksi (H/K 0,7) ja runkobussin erittäin kannattavaksi (H/K 3,8). Raportin suositus oli bussiliikenteen kehittäminen ja varautuminen raitiotiehen maankäytön kehittämisessä.

Turun raitiotiesuunnitelmat 2009

Vuoden 2009 raitiotiesuunnitelman ensimmäinen vaihe Turun kaupungin alueella sinisellä ja toinen, naapurikuntiin Raisioon ja Kaarinaan ulottuva vaihe punaisella. Varikon sijoitusvaih­to­ehdot oranssilla.

Yleissuunnitelma 2015

Turun seudun rakennemalli 2035 hyväksyttiin 21.5.2012. Siinä joukkolii­ken­ne­jär­jes­tel­mään sisältyi raitiotie, joka oli lähes yhtenevä vuoden 2009 suunnitelman kanssa. Vuonna 2012 valtio päätti liikennepoliittisessa selonteossaan uusien raitio­tie­hank­kei­den tukemisesta 30 %:n osuudella. Päätöksessä mainittiin yhtenä kaupunkina Turku.

Turun seudun rakennemallin 2035 joukkoliikenne

Seudun sisäisen joukkoliikenteen runkolinjasto vuoden 2035 rakennemallissa. Raitiotie on esitetty paksulla mustalla viivalla. Busseilla liikennöitävät runkolinjat ovat turkoosilla. Muuta ydinkaupunkiseutua palvelevat nykyiseen tapaan runkolinjoja täydentävät kaupunkiliikennelinjat. Muuta seutua palvelevat harvemmin liikennöivät seutulinjat, kaikille matkustajille avoin koululais- ja asiointiliikenne sekä linja-autojen ja junien kaukoliikenteen pysäkit ja asemat.

Kun raitiotien suunnittelu Tampereella eteni yleissuunnitelman tekemiseen 2012, Turku liittyi Tampereen yleissuunnitelmatyöhön kesäkuussa. Kaupungit kilpailuttivat suunnittelutyön, joka sisälsi raitiotien suunnittelun molempiin kaupunkeihin yhtenäisin periaattein. Tavoitteena oli rakentamisen ja kaluston yhteishankinta ja siten saatavat kustannushyödyt.

Poliittinen ilmapiiri Turussa muuttui yleissuunnitelman teon aikana ja Turku irtautui yhteistyöstä sekä aikataulun että suunnitteluperiaatteiden osalta. Tampereen yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014. Turun osalta suunnitelma valmistui vuotta myöhemmin. Suunnitelma sisälsi rakennemalliin nähden suppean, keskustasta Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin ulottuvan 3-haaraisen raitiotien.

Turun yleissuunnitelma raitiotie 2015

Turun raitiotien yleissuunnitelmassa 2015 valittiin tarkasteltavaksi kolmihaarainen raitiotie, jossa oli radat Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Laajennusmahdollisuuksiksi esitettiin Linnakaupunkia ja Hirvensaloa.

Turun yleissuunnitelma poikkesi Tampereen yleissuunnitelman periaatteista. Turussa käytettiin raitiotielle Tamperetta korkeampia kustannuksia ja lyhyempiä pitoaikoja. Raitiotietä verrattiin superbussiksi nimitettyyn BRT-järjestelmään, jolla on sama väyläverkko kuin raitiotiellä. BRT-kaluston oletettiin olevan 25-metrisiä akkukäyttöisiä busseja, joita ladataan päätepysäkeillä. BRT-väylälle ei laskettu mitään kustannuksia katuosuuksille, kun raitiotielle laskettiin kadun perusparannus putki- ja johto­siir­toi­neen.

BRT-järjestelmän kapasiteetti ei vertailussa ollut sama kuin raitiotiellä, vaan enintään 150-paikkaista bussia pidettiin saman arvoisena kuin 200-paikkaista raitiovaunua. Istuma­paik­koi­na laskien ero oli vielä suurempi, kun bussin 50 istumapaikkaa pidettiin riittävänä verrattuna raitiovaunun 80 istumapaikkaan. 25–38 % alhaisempaa bussien kapasiteettia ei vertailussa otettu huomioon.

Raitiotien rakentamiskustannukseksi laskettiin 304,5 M€ ja BRT-järjestelmälle 143,7 M€. Matka-aikaan perustuvan yhteiskuntataloudellisen laskelman hyödyt olivat molemmilla suunnilleen samat, jolloin BRT-järjestelmä tuli kannattavaksi (H/K 1,5) ja raitiotie kannattamattomaksi (H/K 0,7). Kuntataloudellinen laskelma tehtiin eri tavoin kuin Tampereella. Keskeinen ero oli, ettei tiivistyvän maankäytön hyötyihin lasketa kunnallisten palveluverkkojen kustannuksia. Laskelman mukaan sekä raitiotie että BRT-järjestelmä lisäävät kunnan kokonaismenoja. Selvityksen mukaan raitiotie täyttää kaupungin kehittämisen tavoitteet, mutta tulee kalliimmaksi kuin BRT-järjestelmä.

Yleissuunnitelman tarkennus 2018

Turussa ei tehty päätöstä raitiotiestä vuoden 2015 yleissuunnitelman perusteella, vaan seuraavana vuonna tilattiin yleissuunnitelman jatkoselvitys, joka julkaistiin tammikuussa 2018. Jatkoselvityksessä tutkittiin neljää vaihtoehtoa yhdelle linjalle, jonka päätepisteenä on Varissuo. Vertailukohteina olivat raitiotie ja akkukäyttöinen BRT-järjestelmä. Lisäselvityksen tarkoituksena oli esipuheen mukaan suunnitella ja analysoida superbussia tasavertaisena hankevaihtoehtona raitiotielle.

Yleissuunnitelman tarkennuksen 4 vaihtoehtoista linjaa

Yleissuunnitelman tarkennuksessa tutkitut Varissuolta lähtevät linjavaihtoehdot.

Lähtötietoina raitiotielle ei käytetty Tampereella toteutuneiden hankintojen sopimus­hintoja, jotka selvisivät työn alkuvaiheen aikana. Myöskään akkukäyttöisen 25-metrisen bussin kustannuksina ei käytetty tietoja toteutuneista hankinnoista, sillä toteutettuja 25-metrisiä akkubussijärjestelmiä ei ole olemassa. Ensimmäisestä Turun suunnitelmaa vastaavasta BRT-järjestelmästä tehtiin hankintasopimus vasta työn loppuvaiheessa lokakuussa 2017 Ranskan Nantesiin, eivätkä Nantesin hankinnan tiedot ole selvityksessä mukana. Tarkennuksessa käytettiin siten yleissuunnitelman tapaan selvityksen tekijöiden omia arvioita kustannuksista.

Yleissuunnitelman tarkennusselvityksen tulos oli samansuuntainen kuin yleissuun­nitelmankin. Kun tutkittavan verkon laajuus oli supistettu yhteen linjaan, perus­in­ves­toinniltaan suuri mutta pitkäikäinen raitiotie muodostui suhteessa aiempia selvityksiä enemmän bussia kalliimmaksi. Merkittävä muutos yleissuunnitelmaan nähden oli kuntataloudellisissa vaikutuksissa. Kaikki BRT-vaihtoehdot olivat kuntataloudellisesti kannattavia. Raitiotie jäi edelleen kuntataloudellisesti tappiolliseksi. Yhteiskunta­taloudellisessa laskelmassa raitiotie Runosmäkeen oli nyt kannattava (H/K 1,2). BRT-järjestelmä Runosmäkeen oli erittäin kannattava (H/K 2,7).

Tarkennusselvitys sai julkisuudessa voimakasta kritiikkiä, jossa arvosteltiin selvityksen lähtötietoja ja laskentatapoja. Turun kaupunginhallitus päätti, että tarkennusselvitystä tulee arvostelun perusteella korjata ennen kuin se lähetetään lausunnoille. Alunperin maaliskuuhun ja sittemmin kesäkuulle suunniteltu raitiotien käsittely valtuustossa siirrettiin syksyyn 2018.


Sivu on tehty 16.5.2018 / AA.