Riika
Latvian pääkaupunki

Mikko Laaksonen
Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle

Yleistä Riiasta

Liikenneverkko

Raitiotiet

Johdinautot

Paikallisjunat

Kehittäminen

Käymään Riikaan

Linkkejä

Historia

Riian sähköinen raitiotieliikenne käynnistyi 1901 (hevosraitiotie 1882) ja se oli ensimmäisen itsenäisyyden aikana kaupungin pääkulkumuoto. Raideleveys on venäläinen 1524 mm. Raitiotiet otettiin kaupungin hallintaan 1931. Neuvostoliiton miehitysvallan alkuvuosina, vuonna 1947 käynnistettiin johdinautoliikenne, jolla on kaupungin keskustassa suureksi osaksi korvattu raitiotieliikenne. Raitioliikenne on poistettu keskustan itä-länsisuuntaisilta paraatipääkaduilta (K Valdemars iela, Brivibas iela ja A Caka iela) ja raitiotie on keskitetty K Barona Iela ja Basteja Bulvaris -kaduille.

Suklaatehdas Laiman sponsoroima retro-raitiovaunu 1901 on vilkkaassa käytössä, tässä linjalla 11.

Sivun alkuun.

Linjasto

Raitioteiden linjakartta Ruotsin SSS:n sivuilla: http://www.tram.nu/atlas/system.php?id=83

Raitiotie palvelee neljää haaraa Väinäjoen itäpuolella (Milgravis, Mezaparks, Jugla ja Kengarags) ja neljää joen länsipuolella (Ilguciems, Tapesu Iela, Imanta ja Bisumuiza). Päälinjoja ovat 2, 4, 5, 6, 7 ja 11 joita liikennöidään 5–12 minuutin väliajoin. Linja 10 on muita vähäliikenteisempi. Linjat 1, 3 ja 8 ovat täydentäviä vaihdottoman yhteyden tarjoavia linjoja joiden vuoroväli on noin tunti, ja linja 9 on työmatkalinja. Päälinjoista vain linja 5 on varsinainen heilurilinja, pääosa linjoista päättyy keskustaan.

'

Riialle tyypillistä hiekoitettua rataa omalla kaistallaan kadun laidassa, Mezaparks.

Neuvostovallan aikana raitiotietä on myös modernisoitu ja laajennettu. 1980-luvulla raitiotie rakennetttiin Imantan suurlähiöön Väinäjoen itärannalla. Käytännössä raitiotie kulkee keskustassa leveähköillä mutta vähäliikenteisillä pääkaduilla (K Barona, Basteja Bulvaris, Maskavas Iela, 13 Janvara Iela, 11 Novembra Krastmala) keskellä katua. Keskeisillä Akmens tilts -sillalla ja 13 Janvara Ielan, Stacija Laukums -aukion ja Centratirgusin terminaalialueella on omat kaistat.

Keskustassa raitioliikenne kulkee muulta liikenteeltä rauhoitetuilla pääkaduilla, tässä K Barona iela.

Esikaupunkialueella raitiotie kulkee pääsääntöisesti omalla kaistalla aina korttelikaupungin ulkopuolella. Linjat 6 ja 4 ovat käytännössä pikaraitiotietasoisia, linjalla 2 ja 11 on myös pitkiä osuuksia omalla kaistalla. Katuosuuksilla ei ole pysäkkikorokkeita ja omalla kaistallakin pysäkit ovat yleensä vaatimattomia. Liikennevaloetuuksia ei ole, mutta autoliikenne ei yleisesti ottaen haittaa raitiovaunujen kulkua muiden liikennejärjestelyjen takia.

Linjan 6 pikaraitiotieosuutta Brivibas ielalla.

Sivun alkuun.

Kalusto

Kalustona on 190 Tatra T-3a ja 62 Tatra T-3M -vaunua, joita liikennöidään yleensä kahden vaunun junina. Vaunut ovat 1980-luvulta ja ne on modernisoitu 1990- ja 2000-luvun taitteessa. Linjaa 10 liikennöidään osaksi yksittäisvaunuin.

Idylliä linjan 10 päätepysäkillä Bisumuizassa.

Sivun alkuun.

Rataverkko

Raitiotien kiskotus on pääosin kunnoltaan hyvää ja vaunut kulkevat tasaisesti ja ripeästi. Vaihteiden geometria on erittäin huono ja niissä vaunut joutuvat kulkemaan hitaasti. Tasoltaan huonoimmat rataosuudet ovat keskustan terminaalialue sekä Salu tilts -sillan alittava neuvostoaikana rakennettu ohitusrataosuus Kengaragsin suunnalla. Katurata on yleensä mukulakivetty, joka karkoittaa autot ratikkakiskoilta, mutta viime vuosina uusituilla osuuksilla on betonikivi.

Raitiotien rakennustapa on melko perinteinen, mutta siksi myös helppo korjata.

Omalla kaistalla kulkeva rata on yleensä hiekkarataa. Osa radasta on väliraudoilla, osa puupölkyillä, jolloin rataa on helppo nostaa ja oikaista. Avopölkkyrataa ei ole. Varakääntöpaikat ovat ainakin linjalla 11 (Ciekurkalna iela) ja linjalla 6 (Vidrigas iela). Linjan 10 loppupää välillä 4. raitiovaunuvaikko – Bisumuiza on yksiraiteinen kohtauspaikoin.

Erinomaisen radan vastapainoksi vaihteiden geometria on huono, tässä linjan 6 varakääntöpaikka.

Riikan erityispiirre on trolleytankovirroitus, jonka säilyttämisen syy on ilmeisesti useat johdinristeykset johdinautojen kanssa. Useissa risteyspaikoissa eri suuntien johdinten väli on hyvin pieni, alhaisimmillaan johdinautojohtimien luokkaa. Johdintankovirroituksen haittapuolena ovat virroittimen helpompi putoaminen langalta sekä se, että myös johtimiin tarvitaan vaihteet.

Riikassa raitiotiellä on omat kaistat keskeisissä kohdissa, kuten keskustaan tulevalla Akmens tilts -sillalla.

Sivun alkuun.

Sivu on tehty 16.7.2006 / ML, AA