Riika
Latvian pääkaupunki
Mikko Laaksonen
Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle
Kehittäminen
Raitiotien ja paikallisjunien laajennus / kehittämismahdollisuudet
Suurin raitiotien palvelualueen ulkopuolella oleva alue on Purviciemsin ja Plavniekin suurlähiöiden muodostama alue, jolle nykyisin on johdinautoyhteydet. Linjat 22 (Plavnieki) ja 23 (Purvciems) hoitavat pääyhteydet nivelmatalalattiajohdinautoilla joita kulkee ruuhka-aikoina kolmen minuutin välein. Lisäksi on useita poikittais- ja vaihtoehtolinjoja (mm. 13, 16, 17) sekä aluetta sivuava linja 18 Mezciemsiin.
Raitiotietä varten on neuvostoaikana tehty 1980-luvun lopulla kiskot A Caka- ja Ieriku -kadut yhdistävälle radan ylittävälle (silloin uudelle) viaduktille, jolta on noin 200 metriä K Barona -kadun raitiotien päähän. Purvciemsin pääkadulla Dzeldava -kadulla ja (suunta EES) Plavniekin pääkadulla A Saharov -kadulla (suunta SSW) on noin 10 metriä leveät raitiotievaraukset keskikaistalla. Välistä puuttuu noin 1 kilometrin mittainen katuosuus. Todennäköisesti raitiotie jäi rakentamatta Neuvostoliiton romahtaessa.
Ranskalainen konsulttitoimisto SYSTRA on 2003–2004 tehnyt kahden vaihtoehdon tarkastelun, joissa vaihtoehtoina oli linjan 6 modernisointi matalalattialinjaksi ja johdinautolinjan 22 muuttaminen raitiotieksi. Suositus oli linjan 22 muuttaminen raitiotieksi, mutta strategisen suunnitelman perusteella vaikuttaa siltä, että Riikan valinta oli linjan 6 modernisointi. Selvityksen investointikustannukset vaikuttavat ylimitoitetuilta (12 M€/km sisältäen tosin vaunut) erityisesti linjan 6 osalta. Linjan 6 kiskotus ei ole vaihdon tarpeessa ja pääkustannukset kohdistuisivat vaihteisiin, pysäkkirakenteisiin ja muun liikenteen järjestelyihin sekä johdinverkoston uusimiseen tavallisille virroittimille. Myös linjan 22 osalta kulut vaikuttavat ylimitoitetulta, kun suuri osa linjasta voidaan rakentaa valmiille raitiotievarauksille tai tyhjään tilaan.
Sivun alkuun.Joukkoliikenteen peruskehittämisessä seuraavat harkittavat asiat ovat:
- Keskustan terminaalien selkeyttäminen ja vaihtoyhteyksien lyhentäminen ja helpottaminen.
- Siirtyminen aikaperusteisiin kertalippuihin ja kausilipputariffin muuttaminen koko järjestelmän kattavaksi
- Yhteistariffi paikallisjunien kanssa
Raitiotien kehittämisessä keskeisiä harkittavia asioita ovat:
- Linjaston muuttaminen läpikulkeviksi heilurilinjoiksi
- Keskustaterminaalin uudistaminen sekä vaihteiden ja kiskotuksen uusiminen
- Matalalattiaraitiovaunut ja korotetut pysäkit (linja / osuus kerrallaan)
- K. Barona Ielan muuttaminen raitiokävelykaduksi
- Raitiotien laajentaminen ensisijaisesti itäisiin lähiöihin kokonaissuunnitelman perusteella (ei yksi linja vaan koko alueen järjestely)
- Vähäliikenteisimpien keskustaan kulkevien bussilinjojen muuttaminen raitiotietä syöttäviksi kehälinjoiksi.
Kehittäminen yleensä:
Tämänhetkisen tilanteen perusteella johdinautokaluston modernisointi, johdinautolinjojen yhdistäminen heilurilinjoiksi ja raitiolinjan 6 modernisointi ovat oikeaan osuneita ensimmäisiä toimenpiteitä. Riika tarvitsee kuitenkin enemmän investointirahoitusta mm. raitiotien laajentamiseen, jos joukkoliikenteen kilpailukyky halutaan säilyttää.
Sivun alkuun.
Paikallisjunalinjastossa keskeisiä toimenpiteitä olisivat:
- Paikallisjunakaluston uusiminen, matalalattiakalusto 35 tai 55 cm laiturikorkeutta varten
- Tasaminuuttitahti, keskeisillä rataosuuksilla 10 minuuttia.
Riikan alueella on selkeitä mahdollisuuksia soveltaa duoraitiotieperiaatetta erityisesti raitiotien jatkamiseksi pidemmälle. Tässä suhteessa erityisen suuria mahdollisuuksia ovat Bolderajan suuntaan kulkeva teollisuusrautatie jota pitkin voisi jatkaa raitiolinjan 2 Bolderajaan asti sekä raitiolinjan 5 jatkaminen Vecmilgravis -kaupunginosaan. Varsinaisia pääpaikallisjunalinjoja ei kannattane muuttaa duoraitiotieksi raskaan kuormituksen takia ja koska päärautatieasema on aivan ydinkeskustassa.
Sivun alkuun.
Sivu on tehty 16.7.2006 / ML, AA
