Raitiotien paluu

Metron synnyinkaupunki

RER-paikallisjunat

Käymään Pariisiin

Linkkejä

Raitiotien paluu

Vuonna 1855 alkanut raitioliikenne lopetettiin Pariisissa vuonna 1938, kun metroverkosto oli saatu ”valmiiksi”. Raitiovaunut palasivat Pariisiin vuonna 1992. Vuoden loppuun mennessä oli käytössä katutilaan rakennettu 12 km:n linja T1 Bobigny – Saint Denis. Linja jatkettiin 2003 Noisy-le-Secin pysäkille. Päivittäinen nousumäärä on 100.000.

Pariisin ensimmäinen uusi raitiolinja T1 rakennettiin katuympäristöön ja suureksi osaksi omalle kaistalle. Kuva 7.7.2002 AA.

Vuonna 1997 avattu toinen linja T2 kulki koko 9,1 km:n matkansa entistä rautatielinjaa La Défenselta Issy Val de Seinen asemalle. Linjaa jatkettiin etelässä 2009 Porte de Versaillesin pysäkille, jossa on vaihtomahdollisuus linjalle T3. T2:n päivittäinen nousumäärä on 80.000 ja linjaa on liikennöity vuodesta 2005 kahden vaunun junilla.

Pariisin toinen uusi raitiolinja T2 kulkee suurimman osan reitistään entistä rautatielinjaa Pariisin länsipuolella. Vuonna 1997 avattua linjaa jatkettiin 2009 katuverkolle. Kuva Kuva Issy Val de Seinen asemalta 21.6.2010 AA.

Kolmas linja T3 avattiin vuonna 2006 ensimmäisenä osana Pariisin kiertävää raitiotiekehää. Linja kulkee koko 7,9 km:n pituudeltaan katutilassa mutta omalla kaistallaan. Niin ikään 7,9 km pitkä raitiolinja T4 on Tram-Train-linja, joka yhdistää entistä rautatielinjaa käyttäen Aulnay-sous-Boisin ja Bondyn rautatieasemat kaupungin koillispuolella. Linja avattiin vuonna 2006 itse asiassa ennen linjan T3 liikenteen alkamista.

Pariisin neljäs uusi raitiolinja T4 kulkee rautatielinjalla, joka yhdistää kaksi säteittäisten ratojen asemaa Pariisin koillispuolella. Raitiovaunut toimivat rautatien ajojännitteellä ja niitä liikennöi Ranskan rautatielaitos SNCF Transilien-paikallisliikennebrändinsä alla. Kuva 21.6.2010 AA.

Liikenteellisesti Pariisin raitiolinjat ovat kehälinjoja, jotka palvelevat poikittaisyhteyksinä kun metroverkko on  keskustan ulkopuolella ainoastaan säteittäinen. Keskustassa on metroverkon tiheydestä huolimatta pintaliikenteenä busseja.

Sivun alkuun.

Poikittaislinja T3

Mielenkiintoisin Pariisin raitiolinjoista on T3. Sen rakenteessa on noudatettu parhaimpia nykyisiä (2010) raitioliikenteen toteutuksen periaatteita.

T3-linjan 43-metrinen vaunu puurivin reunustamalla nurmirataosuudella. Kuva 22.6.2010 AA.

Linja on kokonaisuudessaan esteetön. Kaikki pysäkit ovat katutasossa ja laiturit ja vaunun lattia ovat samassa tasossa. Bussipysäkit on sijoitettu raitiotiepysäkkien yhteyteen ja usein samoille laitureille, mutta ei siten, että bussit ajaisivat raitiotiekiskojen päällä.

Esteettömyys on nykyaikaisessa raitioliikenteessä itsestäänselvyys. Pariisin joukkoliikenteessä esteettömyys on uutta, jonka ovat tuoneet raitiovaunut ja matalalattiaiset bussit. Yli 100 vuotta vanhaan metroon kuljetaan tavallisesti monien portaiden kautta. Kuva 22.6.2010 AA.

Kun vain on mahdollista, bussit ja raitiovaunut pysähtyvät vierekkäin. Kuva Porte de Choisy 22.6.2010 AA.

T3:n reitti ei risteä muiden raitioteiden kanssa, mutta radalla on useita puolenvaihtovaihteita. Vaihteet ovat syväuraisia, eikä suoraan ajettaessa ole tarvetta hiljentää vaihteisiin. Kulku vaihteiden yli on käytännössä äänetöntä eikä risteyksen yli kulkua havaitse vaunun sisällä.

Puolenvaihtoraiteita tarvitaan poikkeustilanteissa. Kun vaihteet ovat syväuraisia, puolenvaihtoraiteen vaihde ei edellytä nopeuden alentamista. Kahteen suuntaan ajettavan kaluston kanssa puolenvaihtoraide muodostaan päätepysäkin toimiessaan raiteen- ja suunnan vaihdossa, kuten oikealla Porte d'Ivry:n pysäkillä, josta rata parin vuoden päästä jatkuu edelleen. Kuvat 21. ja 22.6.2010 AA.

Lähes koko ratapituus on nurmetettua. Pysäkkien kohdalla rata on betonilaatoitettu. Risteykset ja suojatiet ovat asfaltoituja. Rata on eristetty autokaistoista kaikkialla siten, ettei kuljettajalla ole pelkoa autojen poikkeamisesta raiteille. Kapeimmillaan autokaistan ja radan välissä on korokekivi ja sen raiteen puolelta alkaa heti nurmi.

Nurmetettu rata leveän bulevardin keskellä tuo katukuvaan vihreyttä. Kuvassa erottuu myös muotoilijan suunnittelema ajojohdon kannatin. Kuva 21.6.2010 AA.

Vaunujen ja pysäkkien pituus on 43 metriä. Pysäkeillä on kolme kappaletta 3 metrin levyisiä ja 7 metriä pitkiä katoksia, pysäkkiympäristön kartat, lippuautomaatti sekä kaksi seuraavaa vuoroa näyttävä aikataulunäyttö.

Pysäkkirakenteet on muotoiltu yhtenäiseen tyyliin ajojohtopylväiden kanssa. Jopa valvontakamerat ja niiden pylväs on muotoiltu sopimaan pysäkin rakenteisiin. Kuva Porte de Versailles 21.6.2010 AA.

Pariisin T3:n vaunut ovat sisältä avarat. Vaikutelmaa lisää ohjaamon lasinen takaseinä. Kuvat 21.6.2010 AA.

T3:lla käytetyt kolme radan päällystettä. Etualalla tasoristeyksissä käytetty asfaltti, sitten jalankululle ja pyöräilylle käytetty laatoitus ja ylinnä nurmirata. Kiskon reunoissa on näkyvissä ääntä eristävä materiaali. Kuva 21.6.2010 AA.

Linjalla on noin 100.000 päivittäistä nousua (Helsingin metrossa noin 190.000 nousua). Vuoroväli päivisin on 4 minuuttia. Vaunuissa on avorahastus. Vaunujen sisällä on lukulaitteet sekä pahvisille magneettiraitalipuille että sirukorteille. Pysäkkejä on 17 ja keskipysäkkiväli on 490 metriä. Suurimmat nopeudet pysäkkiväleillä ovat 30–40 km/h. Kaarteissa on usein 20–25 km/h nopeusrajoitus, joka osaltaan johtunee moninivelvaunujen rajallisista ajo-ominaisuuksista.

Radan varikko on linjan itäpäässä.

Linjan 14,5 kilometrin jatko-osuuden rakennustyöt ovat käynnissä. Rata valmistuu Porte de la Chapellelle vuoteen 2012 mennessä. Jatko-osuus kiertää Pariisin keskustan itäpuolelta keskustan  pohjoispuolelle.

Sivun alkuun.

Täydet valoetuudet

Raitiovaunuilla on täydet etuudet jotka toimivat siten, ettei risteyksiä lähestyttäessä tarvitse alentaa vaunun nopeutta. Opastinvaloissa on opaste, joka ilmoittaa risteyksen olevan vapaa ja aja-opasteen syttyvän kun vaunu tulee risteyksen kohdalle. Jalankulku- ja pyöräily-ylikäytäville on erillinen punainen seis-opaste, joka ilmoittaa vaunun tulosta. Raitiovaunulla on myös valoista riippumaton yksiselitteinen etuajo-oikeus, joten muulla liikenteellä on aina väistämisvelvollisuus.

Raitiovaunujen valo-opastinten normaalitila on seis-opaste, vaakasuora viiva. Kun vaunu lähestyy risteystä, varsinaisen opastevalon alapuolella olevaan opastimeen syttyy keltainen vinoneliö ja vilkkuva sininen huutomerkki (ensimmäinen kuva vasemmalta). Huutomerkki ilmoitta kuljettajalle, että vaunu saa aja-opasteen saapuessaan risteykseen, eikä ole tarpeen hiljentää vaunun vauhtia. Kun vaunu saavuttaa risteyksen, sille syttyy aja-opaste eli pystyviiva (toinen kuva vasemmalta). Kun vaunu on risteyksessä, syttyy piste-opaste (kolmas kuva) ja vaunun ohitettua risteyksen palataan seis-opasteeseen (neljäs kuva). Kuvat 22.6.2010 AA.

Jalankulkijoille on raitiovaunusta varoittava suurikokoinen punainen valo-opaste. Opasteessa on ihmishahmo ja teksti STOP. Opastimen alla olevassa kilvessä kerrotaan, että punainen valo merkitsee pakollista pysähtymistä ja raitiovaunulla on etuoikeus. Eli jalankulkijoiden tulee väistää raitiovaunua. Oikeanpuoleinen kuva osoittaa, että raitiotien jalankulkuopaste on autoliikenteen jalankulkuopasteesta riippumaton. Vaikka autokaistojen ylittäminen on sallittua (vihreä jalankulkuopaste kuvan oikeassa reunassa), raitiovaunun lähestyessä jalankulku kiskojen yli on kielletty. Kuvat 22.6.2010 AA.

Risteyksissä on normaalin valo-ohjauksen lisäksi autoilijoille erillinen punainen valo-opaste, joka syttyy vilkkumaan raitiovaunun saapuessa. Opastinpylväässä on raitiovaunu-symbolilla oleva liikennemerkki varoittamassa raitiotiestä ja sama keltainen lisäkilpi kuin jalankulkuopasteen yhteydessä. Raitiovaunulla on siis yksiselitteinen etuajo-oikeus myös autoihin nähden. Kuva 22.6.2010 AA.

Sivun alkuun.

Ilmajohdottoman ajon koevaunu

Yksi linjan vaunuista, nro. 301 on varustettu ajojohdottoman ajon koevaunuksi. Vaunulla Alstom testaa sekä jarrutusenergian talteenottoa että ajamista ilman ajojohtoa pysäkkivälillä Porte de Choisy – Porte d’Italie.

Ajojohdottoman ajon koevaunu numero 301 on juuri pysähtymässä Porte d'Italien pysäkille, jolle se saapui virroitin alhaalla ilman ajojohdon virtaa. Kuva 22.6.2010 AA.

Sivun alkuun.

Raitiotien laajennukset

Linjan T3 laajennuksen lisäksi Pariisissa laajenee raitiotie muuallakin. Käynnissä ovat rakennustyöt linjalla T1 länteen Asnièresiin ja Gennervilliersiin, rata valmistuu 2010. Linjaa T2 jatketaan pohjoiseen, 7 pysäkin ja 4,2 km:n jatko Bezonsiin valmistuu 2012.

Suunnitelmissa on linjojen T1 ja T2 jatkaminen edelleen nyt käynnissä olevien töiden jälkeen sekä kahden täysin uuden raitiolinjan ja kahden urabussilinjan perustaminen.

Linjat T5 (valmistuu 2012) ja T8 (valmistuu 2013) tulevat Pariisin pohjoispuolelle ja ovat yhteydessä T1:n kanssa. T5 tehdään yhden ohjauskiskon urabussina. Linjat T6 (valmistuu 2013) ja T7 (valmistuu 2014) ovat Pariisin eteläpuoliset erilliset linjat, jotka tulevat palvelemaan metrolinjojen 13 ja 7 jatkoyhteyksinä. T6 tehdään T5:n tapaisena urabussina, T7 on 11 km pitkä raitiotie, jonka ennustettu päivittäinen matkamäärä on 70.000.

Raitiotien rakentaminen etenee linjan T3 itäpäästä. Kesällä 2010 rata päättyy hoitamattomana nurmiratana Porte d'Ivry -pysäkin itäpuolella. Ilmajohdon päätetolppien toiselta puolelta alkaa työmaa, jonka keltaisia koneita näkyy etäämpänä. 14,5 km. uutta raitiotietä on käytössä vuonna 2012. Kuva 21.6.2010 AA.

Sivun alkuun.

---

Sivu on tehty 12.7.2010 / AA