Pikaraitiotien edut verrattuna metroon

Pikaraitiotiellä (kevytmetro, light rail) on kaikki metron hyvät puolet. Se on nopea, ympäristöystävällinen ja matkustaminen on vaivatonta. Vaunuun nouseminen on helppoa, koska vaunun lattia on pysäkin tasolla. Pikaraitiotiellä on kuitenkin etuja metroon verrattuna.

Pikaraitiotien ylivoimaisuuden vuoksi mm. Tukholmassa ja Oslossa rakennetaan parhaillaan pikaraitiotietä. Valmiita järjestelmiä on maailmalla kymmeniä, esim. Karlsruhessa, Stuttgartissa, Hannoverissa, Dortmundissa, Strassbourgissa, Utrechtissa, Machesterissa, Dallasissa...

Pikaraitiotiestä voidaan tehdä edullisesti yhteensopiva Helsingin metron kanssa (katso sivua toisen metrolinjan toteuttamisen mahdollisuuksista!), joten pikaraitiotie voi mennä metrotunneliin Ruoholahdessa ja jatkaa siinä Mellunmäkeen saakka. Erilaisia virranottojärjestelmiä käyttävä pikaraitiotie on esim. Amsterdamissa.

Etuja

Nopeampi

Kokonaismatkustusajat ovat lyhyempiä, koska pikaraitotien pysäkki on lähempänä kotiovea. Liityntäliikennettä ei tarvita, joten hankala vaihto liikennevälineestä toiseen jää pois. Myös liukuportaissa vietetty aika jää suurelta osin pois, koska pysäkit ovat yleensä maan pinnalla. Pikaraitiotien huippunopeus ja kiihtyvyys ovat samat kuin metrolla..

Edullisempi

Asemien rakentaminen on edullisempaa, koska ne ovat pienempiä ja yksinkertaisempia sekä yleensä maan päällä samassa tasossa radan kanssa. Kun asemat ovat maan pinnalla ei tarvita kalliita maansiirtotöitä, eikä hissejä ja liukuportaita. Pelkkä katettu asema/pysäkki ei ole kallis.

Radan rakentaminen on edullisempaa monesta eri syystä. Tunneleita tarvitaan vähemmän. Kaluston joustavuuden takia rata voi tehdä jyrkempiä kaarteita ja nousuja, joten maansiirtotöitä tarvitaan vähemmän. Hankalat rakennuspaikat voidaan kiertää joko vaaka- tai pystykautta. Koska vaunu ottaa sähkön ylhäältä ilmajohdosta, voidaan tehdä edullisia tasoristeyksiä eritasoristeysten sijasta. Eritasoristeysten rakentamiseen ei sinänsä ole muuta estettä kuin niiden hinta.

Kaiken kaikkiaan radan rakentaminen maksaan noin puolet vastaavan metroradan hinnasta. Espoon selvityksen [9502/Y (A)] mukaan esim. pikaraitiotie välillä Tapiola - Kivenlahti maksaisi linjauksesta riippuen 45-70 Mmk/km. YTV:n selvityksen (B 1993:8) mukaan metro Ruoholahdesta Kivenlahteen maksaisi n. 122 Mmk/km.

Kaluston hankinta on nopeampaa, koska kalustoa valmistetaan suurina sarjoina. Kustannus per istumapaikka on sama metrovaunulla ja pikaraitiovaunulla.

Haittoja?

Kapasiteetti?
Metro on tarkoitettu suurten tiiviisti rakennettujen kaupunkien liikennevälineeksi kun tarvitaan mahdollisimman suurta kapasiteettia. Pääkaupunkiseudulla saati harvaan asutetussa Espoossa ei suurimmallakaan ennustetulla väestönlisäyksellä (80 000) tule pikaraitiotien kapasiteetin raja lähellekään. Sen sijaan metron kapasiteetin täysi hyödyntäminen on vaikeaa vaikka väestönkasvu olisi monta kertaa voimakkaampaa. Jos väestönkasvu jatkuu voimakkaana, voidaan rakentaa lisää linjoja, jolloin yhä useammalla ihmisellä on pysäkki kotioven lähellä.

Nopeus?
Pikaraitiotien nopeus riippuu siitä, miten rata on rakennettu. Lähiöissä rata voidaan rakentaa edullisesti kadulle, koska liikenteen määrä ei haittaa vaunun kulkua ja pysäkkejä voidaan tehdä taajaan. Keskusta-alueilla rata voidaan myös tehdä tunnelin sijasta kadulle, mikäli halutaan mahdollisimman hyvä saavutettavuus. Vaunujen ohjaamilla liikennevaloetuuksilla muu katuliikenne ei haittaa raitiovaunua. Vaunu ei haittaa myöskään autoliikennettä, koska raitiotie katkaisee autoliikenteen vain tarvittaessa. Katuosuuksilla pikaratiotie on siis yhtä nopea kuin linja-auto. Erillisellä radalla raitiovaunu on yhtä nopea kuin metro - tai bussit moottoritiellä. Mutta matkustaminen on metroa nopeampaa, koska vaihtoja vaunusta busseihin tarvitaan vähemmän.

Hinta?
Pikaraitiotien rakentaminen on suuri investointi. Se on samassa suuruusluokassa kuin moottoriteiden tai nelikaistaisten pääkatujen rakentaminen. Myös kaluston hankinta on suuri investointi. Yhden raitiovaunun hinnalla saa suunnilleen 10 bussia. Mutta vastapainona investoinnit ovat pitkäikäisiä. Kun bussin käyttöikä on 10-12 vuotta, raitiovaunun käyttöikä on 40-50 vuotta. Raitiovaunuun mahtuu myös enemmän matkustajia, joten yhden 250-paikkaisen raitiovaunun vaihtoehtona olisi hankittava 15 bussia! Metroon verrattuna pikaraitiotie on halpa. Jos rata on rakennettava tunneliin, pikaraitiotie ja metro ovat suunnilleen saman hintaiset. Mutta siellä missä tunnelia ei enää tarvita, säästyy pikaraitiotiellä käytännössä metroasemien kustannusten verran rahaa. Eli noin 25 miljoonaa euroa (150 Mmk) asemaa kohden.

Raitiovaunujärjestelmän hinnalla metron nopeus ja mukavuus!


Paluu edelliselle sivulle, paluu etusivulle.
Tehty 18.2.1999. Muuttanut viimeksi Antero Alku 19.5.2002.