Metro vaikea integroitava | Arvioitu
vain kustannuksia, ei tulosta | Suppea lähtökohta
Koko
selvitys
Raitioteiden integrointi muihin raiteisiin
YTV ja LVM tilasivat syksyllä 2003 saksalaiselta konsulttitoimistolta TransportTechnologie-Consultant Karlsruhe GmbH selvityksen siitä, voidaanko pikaraitiovaunuja ja Helsingin metrojunia ajaa samalla radalla. Konsultille annettu lähtökohta oli, että Jokeri-linja olisi pikaraitiotie, ja osalla metrolinjaa pikaraitiovaunut voisivat ajaa metron radalla.
Selvitystyön lähtökohdissa ei rajattu raitiovaunukaluston teknisiä arvoja muuten kuin sen osalta, että niiden tulee olla katuliikenteeseen kelvollisia. Metrokaluston osalta lähtökohtana oli, että siihen ei tehdä mitään muutoksia yhteisliikenteen hyväksi. Ainoa mahdollinen muutos on siirtyminen automaattiajoon.
Selvitys on jaettu kuuteen osaan, joissa käsitellään pyöräprofiili, virroitustapa, raideleveys, laiturin korkeus, linjasuojastus ja automaattiajo.
Tulokset on ryhmitelty kahdeksi skenariotarkasteluksi, joita arvioidaan rataosittain sekä nykyaikaisella matalalattiaisella pikaraitiovaunukalustolla että korkealla lattialla. Arvioitavat rataosat ovat länsimetron osuus Matinkylä – Tapiola yhteisajossa, Jokeri-linja Tapiola – Itäkeskus vain pikaraitiovauja varten sekä nykyinen metrolinja Itäkeskus – Vuosaari yhteisajossa. Toisessa skenariossa osuus Matinkylä – Tapiola on tunneli-, toisessa pintarata.
Vertailukohtana oli Jokeri-linja toteutettuna normaalina matalalattiaisena pikaraitiolinjana, jolla on vaihtoasemat metroon Tapiolassa ja Itäkeskuksessa.
Paluu sivun alkuun.
Yhteenvetona konsulttiselvityksestä voi todeta, että Helsingin metro on vaikea integroida nykyaikaiseen kaupunkiraideliikenteeseen. Jos nykyiseen metron tekniikkaan ei hyväksytä mitään muutoksia, joudutaan pikaraitiovaunuissa kalliisiin ja huonoihin ratkaisuihin. Näitä ovat korkea lattia, kahdennettu virroitusjärjestelmä ja rautateiden pyöränprofiili, joka estää vaunujen vapaan liikennöinnin kaduilla.
Jotta yhteisten rataosien käyttö olisi mielekästä, olisi lähdettävä samoista periaatteista kuin esimerkiksi Tukholman Tvärbanalla ja saksalaisissa duojärjestelmissä. Tällöin käytetään yhteisosuuksilla ilmajohtovirroitusta, matalaa laituria ja normaaleja rautatievaihteita, jotka toimivat Tvärbanan ja Karlsruhen tyyppisellä kapealaippaisella pyöräprofiililla.
Helsingin metro on vaikea integroida myös lähijunien kanssa johtuen puoli metriä korkeammasta laiturista. Tällöinkin tarvitaan kahden korkuiset laiturit, joissa on oma matala osuus lähijunille ja korkea osuus metrojunille.
Paluu sivun alkuun.
Työ ei anna vastausta yhteisliikenteen kannattavuuteen. Työssä on tarkasteltu ainoastaan ennusteita kustannuksista, ei eri järjestelyjen vaikutusta matkustajamääriin ja siten liikennöinnin tuloihin. Tulosten arvioinnissa huomautetaan, että integroinnin vaikutus matkustajamääriin tulisi tutkia, samoin tulisi arvioida pikaraitioliikenteen ja paikallisjunaliikenteen integroinnin vaikutusta.
Työssä todetaan, että integroinnin kannalta on halvempaa valita vanhanaikainen korkealattiainen pikaraitiovaunukalusto, koska silloin tarvitaan vähemmän muutoksia metroasemilla. Toisaalta Jokeri-linja tulee jonkin verran kalliimmaksi, kuten luonnollisesti kaikki muut rakennettavat pikaraitiolinjat.
Metron automatisointi vaikeuttaa radan yhteiskäyttöä. Yhteiskäyttö ei ole mahdotonta, mutta vastaavasta ei ole kokemuksia.
Paluu sivun alkuun.
Annetuissa puitteissa tehty selvitys on asiallinen ja oikeisiin johtopäätöksiin päätyvä, mutta se ei vastaa kysymykseen siitä, millä tekniikalla raideliikennettä Espooseen ja koko seudulle kannattaa laajentaa. Jotta tähän voidaan vastata, tulee selvittää ainakin seuraavat seikat:
Osaan näistä asioista on tarkoitus saada vastaus länsisuunnan raideliikenteestä tehtävässä YVA (ympäristövaikutusten arviointi) -selvityksessä. (www.raideyva.fi)
Raitioteitä on integroitu menestyksellä muuhun raideliikenteeseen jo vuosikymmeniä. Hyviä esimerkkejä ovat Karslruhen raitiovaunujen liikennöinti Saksan rautatieverkolla sekä Stuttgartin raitiotien ja Stadtbahn-metron eri raideleveyksien integrointi. Lisää integroinnista omalla sivullaan tästä linkistä.
Paluu sivun alkuun. Paluu kirjallisuussivulle. Paluu etusivulle.
Sivu on tehty 12.4.2004 / AA