Hangon rata kaupunkiliikenteenä

Raideliikenteen talous | Liikenteen järjestelyt | Liikenteen organisointi

Hangon radan osuus Karjaalta Tammisaaren kautta Hankoon muodostaa kolmen kaupungin 50 km:n nauhan. Alueella asuu yhteensä 33.500 asukasta, ja alue tarjoaa myös teollisuuden ja kaupan alan työpaikkoja.

Alueen liikenteen runkona on rautatie ja sen rinnalla kulkeva maantie. Joukkoliikennettä on tarjolla 15 päivittäistä vuoroa, joista 7 on junavuorja. Junalippu muualta Suomesta Hangon suuntaan kelpaa myös bussissa jatkomatkana. Erillinen junalippu Karjaan ja Hangon väliselle yhteydelle ostettuna ei kelpaa bussissa.

Junaliikenne on ollut viime vuodet valtion tukemaa. Valtio on maksanut VR:lle sen ilmoittaman kustannusten mukaisen korvauksen junaliikenteen ylläpitämisestä. VR:n mukaan junaliikenne on kannattamatonta. Valtio on ollut halukas lopettamaan junaliikenteen tuen.

Junia on ajettu dieselveturin vetämin junin. VR on tilannut noin 10 vuoden prosessina dieselmoottorivaunuja, joista ensimmäiset toimitettaneen Suomeen vuoden 2005 alussa. Hangon rata on ollut yksi moottorivaunujen suunniteltu käyttökohde.

Raideliikenteen talous

Hangon radalla on ollut vuosittain 140.000 matkustajaa. Rinnakkaisilla bussivuoroilla voi arvioida olevan 100.000 matkustajaa. Lippujen hinnat 2004 (sis. alv 8 %) ovat seuraavat:

Hangon rata on sähköistämätön, mutta sähköistys on RHK:n suunnitelmissa, joskaan ei nopealla aikataululla. 50 km:n yksiraiteisen radan sähköistyksen hinta on noin 6,5 miljoonaa euroa.

Hangon radan liikenne on edullisinta hoitaa duoraitiovaunulla. Liikenteeseen tarvittaisiin kaksi vaunua, jotka voisivat tarjota yhteyden molempiiin suuntiin tunnin välein. Vuosittainen liikennöintikustannus 14:lle edestakaiselle vuorolle on 656.000 euroa (vaunupäivä 270 €, vaunutunti 25 €, vaunu-km 0,32 €, ratamaksu 9,6 snt/km). Nykyisellä matkustajamäärällä keskimääräisen verollisen lipunhinnan tulisi olla 3 euroa.

Raitiovaunulla liikennöitynä liikenteen palveutaso olisi nykyistä parempi, mm. paremmin sijoitettujen pysäkkien vuoksi. Sen vuoksi on odotettavissa, että matkustajamäärä nousee nykyisestä. Varovaisin raideliikennekertoimin voi olettaa, että matkustajamäärä kasvaisi luokkaan 300.000 – 400.000 matkustajaa vuodessa. Tällöin verollinen keskimääräinen lipunhinta olisi 2,20 – 1,65 euroa.

Liikenteen maksimikapasiteetti reitin päästä päähän on yli 2 miljoonaa matkustajaa vuodessa yhden vaunun junilla. Jos ajatellaan liikennettä työmatkaliikenteenä, jossa huipputunnin käyttö on 12 % päivän käytöstä, maksimikapasiteetti on 1,2 miljoonaa matkustajaa vuodessa reitin päästä päähän. Kapasiteetti ei siten ole este tuottavalle raitiovaunun käytölle Hangon radalla.

Paluu sivun alkuun.

Liikenteen järjestelyt

Raitiovaunun käytön merkittävä etu käytännön matkustamisen kannalta on, ettei raitiovaunu tarvitse korkeita ja pitkiä rautatielaitureita. Yhden vaunun liikennettä varten tarvitaan 40 metriä pitkä laituri, jonka korkeus kiskon pinnasta on 30 – 35 cm. Kun vaunu on matalalattiainen, tarjotaan kuitenkin helppo siirtyminen laiturin ja vaunun välillä. Se on paitsi mukavaa, myös vaivatonta sekä lastenvaunujen että pyörätuolien kanssa. Laiturin luonteen vuoksi on helppo järjestää käynti laiturille ilman portaita tai jyrkkiä ramppeja.

Koska pysäkit ovat halpoja sekä pieniä ja vaunun kiihtyvyys ja hidastuvuus hyvät, pysäkkejä on mahdollista sijoittaa useita tarpeen mukaan. Pysäkkiväli voi olla jopa 200 metriä, mutta 400 metriä on yleensä riittävä minimiväli taajama-alueella.

Hangossa pysäkit voidaan sijoittaa radan varteen radan eteläpuolella eli kaupungin keskustan puolella. Lauttasatamaan voidaan tehdä oma pysäkki. Karjaalla pysäkki voidaan sijoittaa myös keskustan puolelle eli radan pohjoispuolelle. Näin säästetään kiipeäminen ja kävelymatka sillan yli.

Radan varressa pysäkit voidaan sijoittaa kylien ja asutusten kohdalle siten, että kävelymatkat ovat aina lyhyet.

Paluu sivun alkuun.

Liikenteen organisointi

Edellä kuvatun tyyppinen liikenne järjestetään usein alueen kuntien hallitsemaan yhtiöön. Yhtiö kerää lipputulot ja joko järjestää liikenteen itse tai ostaa liikenteen alihankintana. Yhtiö voi omistaa tai hallita kaluston itse, ja sillä voi olla oma henkilökunta. Kaluston pitkäaikainen vuokraus (leasing) on tavallinen tapa hallita kalusto.

Hangon rata on osa RHK:n rataverkkoa. Nykyään voimassa oleva lainsäädäntö antaa VR Osakeyhtiölle monopolin valtion omistaman ja RHK:n hallitseman rataverkon käyttöön. Näin ollen ei ole mahdolista perustaa esimerkiksi seudun kaupunkien ja kuntien yhdessä omistamaa yhtiötä hoitamaan liikennettä, vaan liikenne on ostettava VR:ltä.

Periaatteessa olisi mahdollista, että yhtiö ostaisi VR:ltä ainoastaan vaunun kuljettajan palvelun, mutta tällöinkin VR:llä on hinnoittelussa monopolietu. Tosin lainsäädäntö kieltää kohtuuttoman hinnoittelun myös VR:ltä, vaikka sillä onkin lain asettama monopoli ja siitä seuraava määräävä markkina-asema.

Toimivan ja kannattavan liikenteen järjestäminen edellyttää siten lainmuutosta. Rautatieliikenteen monopolien purkaminen on EU:n tavoite, jota Suomi kuitenkin vastustaa. Monopolin purkaminen tulee kuitenkin EU:ssa pakolliseksi lähivuosina, mutta miten laajasti monopoli Suomessa puretaan, ei ole vielä varmaa.

Koska VR on strategiassaan päättänyt luopua paikallisliikenteestä eikä pidä sitä kannattavana, olisi kohtuullista, että tällainen liikenne vapautettaisiin lainsäädännöllä mahdollisimman pian. Laki voitaisiin jopa muotoilla siten, että se varaisi VR:lle etuoikeuden, jos se katsoisi liikenteen kannattavaksi.

VR vastustaa liikenteen vapaata kilpailua ja pyrkii saamaan monopolinsa säilymään ainakin osittain. VR on kuitenkin valtion täysin omistama yhtiö, joten valtion pitäisi voida omistajavaltaansa käyttämällä määrätä VR toimimaan siten, ettei monopolista ole estettä järkevälle liikenteen hoidolle.

Paluu sivun alkuun. Paluu pääsivulle.

Sivu on luotu 10.8.2004 / AA. Viimeisin päivitys 10.8.2004 / AA.