Paluu matalaan laituriin | Metrotunneli
maan pinnalla | Monimuotoisuutta samalla linjalla
Edullisesti esikaupungeissa | Miljoonakaupunki
ilman metroa | Lisätietoa Kölnistä
Köln on Saksan suuria raitiotiekaupunkeja. Hevosraitiotie aloitti vuonna 1877, höyryraitiotie 1893 ja sähköön siirryttiin 1901. Kaupungin sisäisen raitioliikenteen ohella Kölnissä on ollut raitiotieyhteys Bonniin. Nykyään kaupunkien välillä on kaksi pikaraitiotierataa, joista läntisellä on myös tavaraliikennettä.
Raitioteiden modernisointi tapahtui 1970-luvulla, jolloin yhtenäistettiin sisäiset ja esikaupunkilinjat. Tunneleiden käyttö keskustassa alkoi 1974, mutta 1990-luvun lopulla on rakennettu myös nopeita maanpäällisiä yhteyksiä.
Raitioteiden modernisointi 1970-luvulla perustui Stadtbahnin periaatteeseen. Siihen kuului korkea laituri, jonka ansiosta siirtyminen laiturilta vaunuun tapahtui nopeasti, ja näin säästyi pysäkkiaikaa. Osa pysäkeistä rakennettiin korkeille laitureille myös maan päällä. Tämä johti verkon jakautumiseen kahteen vain osittain yhteensopivaan osaan. Uudet Stadtbahn-vaunut toimivat sekä korkealla että matalalla laiturilla, mutta vanhaa raitiovaunukalustoa ei voinut käyttää linjoilla, joissa oli korkea laituri.
Kun matalalattiatekniikka keksittiin, Kölnissä tuli tilaisuus päästä tästä ongelmasta. Pysäkit voitiin rakentaa halvemmalla matalin laiturein, ja silti säilyttää etu nopeasta noususta vaunuun. 1990-luvun puolivälissä päätettiin Kölnin raitiotieverkko muuttaa kokonaan matalalle 35 cm:n laiturille. Uusi standardivaunutyyppi tulisi olemaan Bombardierin K4000, jossa 72% lattiasta on laiturin tasolla.
Vuonna 2001 päätös täydellisestä matalalaituriverkosta jouduttiin kuitenkin perumaan. Kaikkien korkeiden laitureiden muuttaminen matalaksi laskettiin liian kalliiksi. Eri verkkovaihtoehdoista valittiin vaihtoehto A, jossa itä-länsisuuntaiset linjat ovat matalalaiturilinjoja ja pohjois-eteläsuuntaiset linjat jäävät korkeille laitureille. Tämän päätöksen jälkeen oli myös ryhdyttävä uusimaan korkealattiaista kalustoa ja tilattiin K4000-vaunun korkealattiaisia K5000 sisarvaunuja.
Heumarktin asema Kölnissä on maan pinnalla, mutta liikenne toimii yhtä tehokkaasti kuin metrotunnelissa. Raideliikenne on täysin eristetty viereisen kadun autoliikenteestä. Matalan laiturin ja ilmajohdon ansiosta kulku laiturilta toiselle on vaivatonta ja nopeata. Pyöräilijät jättävät plkupyörät laiturin jatkeen telineeseen.
Kölnin keskustassa on "maanpäällinen metrorata", katutasossa kulkeva rataosuus asemineen, jossa liikenne sujuu yhtä nopeasti kuin jos rata olisi tunnelissa. Rata on eristetty autoliikenteestä, mutta asemilla on valo-ohjattu jalankulku laiturilta toiselle. Laiturin vierellä on liiketiloja, kuten kadun varressa.
Laiturikorkeus kiskon pinnasta on 35 senttiä. Matalalattiaisen raitiovaunukaluston lattia on laiturin tasolla, joten kulku laiturista vaunuun on yhtä helppoa kuin perinteisissä metroissa. Mutta aseman ja laiturin saavutettavuus on ratkaisevasti parempi kuin maana-alaisella tai aina eri tasossa kulkevalla metrolla. Laiturille pääsee suoraan kadulta, joko jalan tai polkupyörällä. (Sivun alkuun.)
Kölnin raitiolinja 9 on kiinnostava yhdistelmä pikaraitiotien olomuotoja. Keskustan länsipuolella, Neumarktin risteyspysäkiltä länteen linja on pääasiassa perinteinen katuraitiotie. Päätepysäkki on korttelikaupungin reuna-alueella, jossa talot on jo rakennettu avokortteleihin.
Neumarktista länteen linja kulkee ensin "maanpäällistä metrorataa", autoliikenteestä täysin eristettyä katutason rataa Rhein-joen itäpuolelle. Siellä rata painuu tunneliin, joka päättyy esikaupunkialueiden alkaessa. Ostheim on ensimmäinen maanpäällinen asema. Rata jatkuu erillisenä pinta-ratana kuuden aseman verran pääteasemalle Königsforstiin. Königsforst on pientaloalue, joka vastaa tyyliltään pääkaupunkiseudun pientaloalueita.
Esikaupunkilinjat on rakennettu rautatien tapaan. Rata kulkee maanpinnalla ja vain vilkkaimpien teiden kanssa on kalliit eritasoristeykset. Se on mahdollista ilmajohtovirroituksen ansiosta. Siten myös asemat ovat paitsi halpoja rakentaa, myös helposti saavutettavia.
Kölnin metron, U-bahnin eli suomeksi pikaratikan esikaupunkilinjan asema pientaloalueella. Asema toimii yhdelle linjalle (13) pääteasemana, mutta rata ja toiset linjat (3 ja 15) jatkavat edelleen. Radan voi ylittää kävellen, eikä asema maksa kymmeniä miljoonia euroja. Holweide Vischeringstrassen asema vuonna 2000.
Kölnin asukasluku on 1,1 miljoonaa ja asukastiheys 2.380 as./km2. Köln on siten
kaksi kertaa Helsingin kokoinen. Silti kaupunki tulee hyvin toimeen ilman Helsingin
metron tapaista raskasta metroa. Talousalueen asukasmäärä on 2,1 miljoonaa ja
asukastiheys 840 as./km2. Pääkaupunkiseutuun verrattuna asukastiheys on kaksinkertainen.
Esi- ja naapurikaupunkien alueelle vie keskustasta 10 raitiolinjaa, joista kaksi
eteläiseen naapuriin Bonniin asti. Kölnin asemalta lähtee 4 rautatielinjaa,
joilla on Saksan rautateiden lähiliikennettä eli S-junia.
Paluu sivun alkuun. Paluu ulkomaisten esimerkkien sivulle. Paluu pääsivulle.
Sivu on tehty 10.5.2003 / AA.