Kun kansalaisliike Pikaraitiotie toi Light Railin eli pikaratikan käsitteen yleiseen tietoisuuteen 1990-luvun alussa, esitettiin, ettei seudulle voi enää rakentaa uutta järjestelmää aiempien lisäksi. Olemassa oleviksi järjestelmiksi lueteltiin bussit, raitiovaunut, metro ja juna.
Joukkoliikenteen käyttäjälle ei ole tärkeätä, minkälaisin teknisin yksityiskohdin liikenneväline on tehty, vaan miten se palvelee. Joukkoliikenteen käyttäjä valitsee lähimmän, ensimmäiseksi saapuvan tai helpoimman yhteyden tarjoavan välineen.
Joukkoliikenteessä on erilaisia tarpeita, jotka täytetään parhaiten erilaisin keinoin. Mitä useampia järjestelmiä on käytettävissä, sitä paremmin voidaan toteutta erilaiset liikennetarpeet. Esimerkiksi liikkuminen ydinkeskustassa ja työmatkaliikenne esi- ja naapurikaupunkeihin ovat erilaisia joukkoliikennetarpeita, jotka toteutuvat parhaiten erilaisin välinein.
Ydinkeskustan asiointiliikenteessä sopivin väline on raitiovaunu. Bussin kulku on epävakaata, eivätkä bussit sovi kapeille kaduille. Raskaan raideliikenteen asemaväli on liian pitkä. Pitkillä yhteyksillä sopivin väline on juna, jota ei häiritse tieliikenne. Bussi soveltuu esikaupunkiliikenteeseen erityisesti silloin, kun asutus on pientalovoittoista, eikä raideliikenteen rakentaminen ole kannattavaa.
Kevyt raideliikenne soveltuu hyvin yleiseksi liikennevälineeksi, koska sama vaunu toimii raitiovaununa, metrona sekä lähijunana. Katso havainnollistusta sivulta Pikaraitiotien olomuodot.
Pääkaupunkiseudulla on jo käytössä raitiotie, lähijunat ja metro. Pikaraitiotie toimii samalla tavoin kuin jo käytössä olevat järjestelmät. Perimmältään ainoa uusi asia on eri järjestelmien yhdistyminen, jonka pikaraitiotien kaluston tekniikka tekee mahdolliseksi. Tässä mielessä pikaraitiotie ei ole uusi järjestelmä.
Samalla järjestelmällä ymmärretään yleisesti sitä, että käytettävissä oleva kalusto toimii yhteen ja kaikilla linjoilla. Esimerkiksi että kaikki bussit voivat ajaa kaikkia bussilinjoja tai kaikki lähijunat voivat ajaa yhdessä kaikkia lähijunalinjoja.
Tosiasiassa tilanne ei pääkaupunkiseudulla ole näin, vaan samaksi järjestelmäksi ymmärrettyjen bussien, metron ja lähijunien kohdalla on järjestelmien sisäisiä rajoituksia.
Bussijärjestelmä jakautuu neljään yhteensopimattomaan järjestelmään. Palvelulinjoilla tarvitaan palvelulinjoja varten tehtyjä busseja. Matalalattiabusseilla liikennöitäviin vuoroihin ei voi käyttää korkealattiaisia busseja. Nivel- tai telibusseja ei voi korvata pienemmillä busseilla, koska niiden kapasiteetti ei riitä nivelbusseille suunniteltuun aikatauluun. Toisaalta pitkät bussit eivät mahdu ahtaimmille kaduille. On siis palvelubussijärjestelmä, matalalattiabussijärjestelmä, nivel- ja telibussijärjestelmä sekä normaalien korkealattiaisten bussien järjestelmä.
Nykyään on lisäksi käytössä kolme erilaista polttoainetta: nafta, nestekaasu ja maakaasu. Jokainen polttoaine vaatii oman jakelujärjestelmän, ja kaasubussit voivat liikennöidä vain linjoilla, joilla kaasutankkaus on mahdollista. (Paluu sivun alkuun.)
Lähijunissa on käytössä kolmenlaisia junarunkoja, joista uusimmat eivät sovi kytkettäväksi yhteen kahden vanhemman mallin kanssa. Uudet junat muodostavat siten oman järjestelmänsä, jonka käyttö on suunniteltava erikseen vanhoista junista.
Kokonaisuutena rautatiet sisältävät useita yhteensopimattomia järjestelmiä, sillä vain veturivetoiset junat ja vaunut ovat yleisesti yhteensopivia. Lähiliikenteessä käytettävät veturijunat eivät sovi yhteen sähkömoottorijunien kanssa, eivätkä ne voi vaihtaa suuntaa kuten moottorijunat. Pendolinojunat eivät sovi yhteen kuin keskenään. Aikaisemmin käytössä olleet "lättähattu"-junat - joilla nykyään pääseen museoliikenteessä kesäisin Porvooseen - eivät sopineet yhteen muiden junien kanssa. Sama oli tilanne oranssin väristen moottorikiitojunien kanssa. (Paluu sivun alkuun.)
Myös metron uudet junarungot ovat yhteenopimattomia vanhojen junien kanssa. Uusien ja vanhojen junien käyttö on siksi suunniteltava erikseen. (Paluu sivun alkuun.)
Ainoastaan raitiotiet ovat pääkaupunkiseudulla yksi yhtenäinen järjestelmä. Vaikka käytössä on kolmea päävaunutyyppiä, kaikki vaunut voivat liikennöidä kaikilla linjoilla. (Paluu sivun alkuun.)
Paluu edelliselle sivulle. Paluu pääsivulle.