Kannattavuus perustuu tehokkuusoletuksiin
| Tutkimus kaupunkien kassataloudesta
Selvitys osoittaa metron nostavan subventiota
Liikenne- ja viestintäministeriö teetti rahoituskonsulteilla selvityksen länsimetron rahoittamisesta yksityisen- ja julkisen sektorin yhteishankkeena (PPP = private-public partnership). LVM nimittää tätä rahoitustapaa yleisesti elinkaarimalliksi.
Selvityksen lähtökohtana oli teettää metron rakentaminen yksityisellä yrityksellä, joka ylläpitää rataa määrätyn ajan. Tänä aikana julkinen sektori maksaa radan "osamaksulla" ylläpitoyhtiölle ja saa lopulta radan omistukseensa.
Selvityksen lähtökohtana oli lokakuun 2002 länsimetron hankesuunnitelma, jossa metron hinta Matinkylään on 412 miljoonaa euroa. Yksityisen yhtiön rahoitusosuus on tästä 70 % eli 288 M€, koska oletetaan valtion maksavan hankkeesta 30 %. Selvityksessä käytetyillä yksityisen sektorin tuottovaatimuksilla päädyttiin 27,1 miljoonan euron palvelumaksuun 30 vuoden aikana.
Selvitys pitää mahdollisena, että yksityisrahoitus tulee julkista rahoitusta edullisemmaksi. Tähän tulokseen on päädytty vertaamalla julkista rahoitusta yksityiseen julkisen projektiyhtiön muodossa.
Julkinen projektiyhtiö ei ole sama asia kuin suora budjettirahoitus. Julkisestikin omistettu projektiyhtiö on osakeyhtiö, johon pätee sama verotuskäytäntö kuin yksityiseen osakeyhtiöön. Suorassa budjettirahoituksessa ei hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta makseta yhtiön tuloveroa, vaan urakoiden kulut maksetaan sellaisinaan.
Selvityksessä ei verrattu suoraa budjettirahoitusta yksityiseen projektiyhtiöön.
Paluu sivun alkuun.
Kiinnostus PPP-rahoitukseen perustuu kahteen syyhyn. Yksi syy on budjettirahoituksen niukkuus. Länsimetron hinta on niin suuri, että kaupungit eivät pysty rahoittamaan sitä omilla tuloillaan kyllin lyhyessä ajassa. Siten kaupungit joutuvat joka tapauksessa lainaamaan rakentamisen rahat. PPP-rahoitus siirtää lainan hankinnan pois kaupungilta.
Toinen syy on usko yksityisen yrityksen tehokkuuteen. Ulkomaiset kokemukset antavat viitteitä siitä, että yksityisyrityksessä organisoitu hanke tulee maksamaan vähemmän ja valmistuu nopeammin.
Selvitys osoittaa, että tehokkuuden hyöty voi vastata yksityisen rahoituksen korkeampaa hintaa julkisen lainoituksen hintaan verrattuna. Lähtöoletuksista riippuen julkisen projektiyhtiön vuotuinen palvelumaksu voi jopa olla yksityistä halvempi, mutta jos hanke valmistuu nopeammin yksityisessä ohjauksessa, yksityisrahoitus tulee parhaassa tapauksessa hieman halvemmaksi.
Yksityisrahoituksen säästöksi 30 vuoden ajalta nykyarvoon diskontattuna on laskettu parhaassa tapauksessa 20,4 M€, mutta huonoimmassa skenaariossa yksityisrahoitus voi tulla 46 M€ julkista rahoitusta kalliimmaksi.
Paluu sivun alkuun.
Rahoitusselvityksen tärkein tulos on, että se suhteuttaa suuren infrastruktuurihankkeen hinnan joukkoliikenteen vuosittaiseen rahatalouteen.
Liikennehankkeiden julkiset kannattavuusselvitykset perustuvat kustannusten vertailuun laskennallisiin yhteiskunnallisiin säästöihin. Tämä laskentatapa on lähtöisin tieliikenteen kannattavuuslaskelmista. Koska tiestä ei ole lainkaan suoria tuloja valtion tai kuntien kassoihin, hankkeiden kannattavuutta ei voi verrata muuten kuin yhteiskunnallisin säästöin. Tällaisia oletettuja tierakentamisen säästöjä ovat aika-, onnettomuus-, ympäristö- ja ajoneuvojen käyttökustannusten säästöt.
Joukkoliikenteen kohdalla tilanne on toinen, sillä joukkoliikenteellä on lipputuloja, ja liikennöintikustannusten aleneminen vähentää liikennettä ylläpitävän kaupungin kassamenoja.
Kun hankkeen rahoitus lasketaan väylän ylläpidosta maksettavan palvelumaksun muotoon, syntyy selvä joukkoliikenteen kustannuksia lisäävä summa. Kaupungin joukkoliikenteeseen vuosittain käyttämä rahamäärä voi vähentyä, jos hanke joko vähentää joukkoliikenteen kustannuksia tai lisää lipputuloja yhteenlaskettuna enemmän kuin palvelumaksun määrän.
Paluu sivun alkuun.
Rahoituskonsultit suosittelevat länsimetron yksityisrahoitusta perustuen oletukseen, jossa yksityinen projektiyhtiö rakentaa ja ylläpitää metroradan 30 vuoden ajan 27,1 miljoonan euron vuosittaisella palvelumaksulla.
Kun metro on valmis, bussiliikenne vähenee ja joukkoliikenteen liikennöintikustannukset vähenevät 15,1 M€. Näin ollen joukkoliikenteen ylläpito nousee 30 vuoden ajaksi 13 M€ vuodessa. Länsimetron suunnitelmassa on oletettu, että Länsiväylän suunnan joukkoliikenne kasvaisi vuoteen 2025 mennessä 4:llä miljoonalla matkustajalla vuodessa. Nykyisellä Helsingin lipputulojen tasolla tämä kasvu lisäsi lipputuloja noin 2 M€. Siten länsimetro tulee nostamaan pysyvästi 30 vuoden ajan joukkoliikenteen subventiotarvetta vähintään 11 M€ / vuosi.
Selvitys löytyy PDF-muodossa (270 kt) Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta (www.mintc.fi) valinnalla tiedotteet.
Paluu sivun alkuun. Paluu pääsivulle.
Sivu on tehty 12.4.2004 / AA