Joukkoliikenteen kustannuksia on vaikea vertailla niin yksinkertaisesti kuin vaikka autojen polttoaineen kulutusta. On mahdotonta laskea, että matkustajan matkustama kilometri maksaa tietyn hinnan, koska joukkoliikenteen kustannukset eivät perustu matkustettuun kilometrimäärään.
Joukkoliikenteessä kustannukset perustuvat joukkoliikenteen tarjonnan määrään. Joukkoliikenteen kustannukset voidaan laskea rakentamalla joukkoliikennejärjestelmästä malli, jonka kustannukset pystytään laskemaan. Mallin rakentamisen perustana on haluttu palvelutaso sekä tarpeeliseksi katsottu kapasiteetti. Jälkimmäistä voidaan arvioida tilastotietojen perusteella sen mukaan, miten paljon yhdyskunnan asukkaiden odotetaan käyttävän joukkoliikennettä.
Tässä työssä on rakennettu kolme joukkoliikennejärjestelmän mallia, jotka tarjoavat saman palvelutason ja kapasiteetin. Tarkoituksena on ollut verrata saman palvelun tuottamisen kustannuksia eri tavoin toteutettuna.
Vertailussa on mallit bussijärjestelmästä, pikaraitiojärjestelmästä ja liityntäliikennejärjestelmästä. Malli on tehty 20 km pitkästä joukkoliikennekäytävästä, joka kuljettaa matkustajia kaupunkialueen keskustaan. Mallin kapasiteetti on noin 11.500 matkustajaa tunnissa. Malli haarautuu 12:een esikaupunkilinjaan.
Vertailun järjestelmän kokoluokka vastaa Itä-Helsingin metron kattavuusaluetta tai Etelä-Espoon joukkoliikennekäytävää Länsiväylän ympärillä. Investoinnin suuruus on noin 450 - 560 miljoonaa euroa.
Bussi- ja raitiovaunujärjestelmässä investointikustannukset ovat lähes yhtä suuret. Bussijarjestelmän perustaminen tulee kuitenkin halvemmaksi, koska busseja joudutaan ostamaan vasta myöhemmin lisää kalustoa uusittaessa. Liityntäliikenne maksaa eniten sekä perustettaessa että koko 40 vuoden käyttöaikana, koska sen asemat ovat erittäin kalliit.
Raitiojärjestelmän käyttökustannukset ovat kaikkein alhaisimmat. Liitynnässä suuri osa liikenteestä hoituu edelleen bussein, mutta kustannukset ovat vain noin 30% korkeammat kuin raitioliikenteessä. Bussijärjestelmän käyttökulut ovat nelinkertaiset raitioliikenteeseen nähden.
Tulos selittyy bussin pienellä yksikkökoolla. Raitiovaunuja ja liityntäliikenteen juna- tai metrovaunuja voidaan kytkeä juniksi, mikä alentaa ratkaisevasti energia- ja työvoimakustannuksia.
Bussiliikenteeseen nähden raideliikenneinvestoinnit ovat erittäin kannattavia. Jos järjestelmille arvoidaan lipputuloja Helsingin toteutuneiden lipputulojen mukaan, liityntäliikenteessä jää 13%:n subventio, mutta raitioliikenne tuottaa 14% voittoa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingissä joukkoliikenteen subvention taso on noin 55%.
Tarkempi selostus vertailusta on ladattavissa pdf-muodossa (93 kt).
Paluu edelliselle sivulle. Paluu kansisivulle.
Sivu on tehty 25.3.2003 / AA.