Toim. huom. Selvitys on tehty tammikuussa 1994. Sen perustana on YTV:n PLJ 2020:ssa (julkaisu B 1993:8) käsitelty vaihtoetho Ve 1: Perusbussi, jossa Etelä-Espoon ja Helsingin keskustan välinen liikenne on hoidettu pelkästään bussiliikenteenä. Tässä selvityksessä on käytetty samoja matkustajamääriä ja bussiliikenteen kanssa samaa matkustuspaikkatarjontaa, mutta 10 eniten kuormitettua bussilinjaa on muutettu raitiolinjoiksi.

Jos Etelä-Espoon busseista 174 kpl vaihtuisi kolmeenkymmeneen pikaraitiovaunuun...

...ja kymmenen YTV:n bussilinjaa muuttuisi pikaraitiolinjoiksi Espoosta Rautatieasemalle. Silloin...


..säästyisi aikaa ja rahaa verrattuna metro- tai bussivaihtoehtoon.

YTV:n selvitykset osoittavat, että liityntäliikenteeseen perustuva raideliikenne pidentää matka-aikoja ja on kallista. Oli sen nimi sitten metro tai pakaraitiotie.

Metro on kallis, koska se on rakennettava muusta liikenteestä erilleen. Bussiliikenne on kalliimpaa kuin raideliikenne, mutta metro korvaa vain vähäisen osan bussiliikenteestä. Metro on tarkoitettu metropolien joukkoliikenteeseen, mutta Espoo ei ole metropoli. Ei edes koko pääkaupunkiseutu ole metropoli.

Raideliikenne pitää rakentaa verkostoksi, jossa asuinalueilla vaunut voivat kulkea kaduilla kuin bussit. Sellainen verkosto soveltuu erinomaisesti niin Espoon kuin muunkin pääkaupunkiseudun liikennevälineeksi. Ilman vaihtoja se on nopein ja kustannuksiltaan edullisin. Ratkaisevaa on pikaraitiotien rakenne, ei nimi.

...voitaisiin vähentää bussien määrä puoleen ja samalla tarjota parempi palvelutaso

Kun kymmenen Etelä-Espoon lähiötä liitetään suoralla pikaraitiolinjalla Helsingin keskustaan, tarvitaan busseja puolet vähemmän kuin ilman raiteita. Matka-ajat Helsinkiin lyhenevät kolmanneksella, ja matkustaminen tasaisilla kiskoilla on mukavampaa kuin nykivässä ruuhkabussissa.

Kaiken kukkuraksi tarvitaan paljon vähemmän veroäyrejä. Joukkoliikenteen subventio vähenisi yli 60%. Yhteisiä rahoja säästyisi yli 70.000.000 markkaa joka vuosi.

...loppuisi väittely metron edullisuudesta Espoon ja Helsingin välisenä liikennejärjestelmänä

Metron rakentamista Espooseen on suunniteltu jo viime 1980-luvun puolivälistä. Metroa on linjattu milloin Kivenlahteen, Niittykumpuun, Tapiolaan tai kaupungin rajalle Keilalahteen. Välillä tullaan Lauttasaaren kautta, välillä Munkkiniemestä.

Aina ovat matka-ajat pidentyneet. Aina on metron rakentaminen maksanut liikaa ja bussien käyttäminen tullut kalliiksi. Aina on päädytty jatkamaan bussiliikennettä.

Kansalaisliike Pikaraitiotie on perustamisestaan lähtien pyrkinyt siihen, että kevyt raideliikenneverkko Etelä-Espoossa tutkittaisiin metron ja bussin vaihtoehtona. Eivät metro ja bussit huonoja ole, mutta pikaraitioverkko sopii pääkaupunkiseudulle niitä paremmin.

Me tutkimme asian itse. Siten että tuloksia voi verrata YTV:n laskelmiin. Erot ovat selvät, niin selvät, ettei ole kyse lähtöarvoilla kikkailusta. YTV:n lähtöarvoja ja laskutapoja käytimme aina niin paljon kuin mahdollista.

Johtopäätös on selvä: ratikka ajaa metron ohi! Korvaamalla bussilinjoja mahdollisimman paljon kevyellä raideliikenteellä lyhennetään reilusti matkustusaikoja ja saavutetaan huomattavia kustannussäästöjä.


Suorat pikaratikkalinjat lyhentävät matka-aikoja parhaillaan kolmanneksella. Se on todellista parempaa palvelua. Matka-ajoissa on mukana myös kävelyaika. Bussin ja metron ajat YTV:n laskemia. 


Kustannuksia voidaan säästää korvaamalla bussiliikennettä raideliikenteellä. Metro korvaa osan busseista, mutta kallis investointi syö säästöt. Pikaratikka korvaa puolet busseista ja niiden kuluista. 


Joukkoliikenne ei ole pelkästään kulu. Matkustajat maksavat matkoistaan, mutta lipputulot eivät yleensä kata kaikkia kuluja. Joukkoliikenteen todellinen hinta on verovaroista maksettava subventio. Etelä-Espoon bussiliikenteen subventioksi jää 120 miljoonaa vuodessa. Pikaratikalla subventio jää alle 50 miljoonan. Hyvän palvelutason ansiosta subventio todennäköisesti laskee vielä tästäkin.

ESpoon RAtikka

YTV on vuoden 1994 aikana tutkinut kahdesti Etelä-Espoon ja Helsingin välisen liikenteen hoitamista metron tai metromaisesti rakennetun pikaraitiotien pohjalta. Selvitysten tavoitteena on ollut osoittaa, että Helsingin metron jatkaminen Espooseen on mielekästä. 

Selvitykset ovat jälleen osoittaneet, kuten vuonna 1987, ettei metromaisella raideliikenteellä saavuteta kustannussäästöjä. Lisäksi joukkoliikenteen palvelutaso huononee, mikä on aina liityntäliikenteen järjestelmille ominaista. 

Avain kustannussäästöihin on kalliin bussiliikenteen korvaaminen edullisella raideliikenteellä mahdollisimman suuressa määrin. Tämä voidaan tehdä käyttämällä nykyaikaista pikaraitiotietekniikkaa, jolloin raitiovaunulla voidaan hoitaa myös muuten bussein hoidettava liityntäliikenne. 

Oikein toteutettu pikaraitiotieverkko Etelä-Espoossa koostuu pääradasta ja taajamien liikennettä palvelevista katuradoista. Kaikkiaan kymmenestä tällaisesta linjasta koostuva Helsingin keskustaan johtava järjestelmä on ylivoimaisesti halvin toteuttaa ja käyttää kaikista tutkituista Etelä-Espoon liikennevaihtoehdoista. 

Etelä-Espoon pikaraitiotien käyttökulut ovat runsas 200 Mmk vuodessa. Se on 30 Mmk vähemmän kuin YTV:n suosittelema Niittymaan metro ja lähes 80 Mmk vähemmän kuin bussijärjestelmä. 

Pikaratikan vaatima joukkoliikenteen subventio on alle 50 Mmk vuodessa, kun metro tarvitsee lähes 80 miljoonaa ja bussit yli 120 miljoonaa. 

Etelä-Espoon pikaraitiotielle olemme laskeneet vajaan 1,1 miljardin rakentamiskulut. Se on yli 300 miljoonaa vähemmän kuin Niittymaan metrolla ja lähes 550 miljoonaa vähemmän kuin Kivenlahteen ulottuva liityntäliikennejärjestelmä. Säästöillään pikaratikka maksaa itsensä takaisin alle 15 vuodessa. Siihen investoiminen on siis kannattavaa. 

Pikaratikka on halvin tapa hoitaa Etelä-Espoon ja Helsingin välinen liikenne. Sen palvelukyky ja nopeus ovat ylivoimaisesti parhaat muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Pikaratikka on ainoa liikennejärjestelmä, joka voidaan laajentaa koko pääkaupunkiseutua palvelevaksi, nopeaksi joukkoliikenteen verkoksi.

Selvityksen tekemisen jälkeen YTV teki vastaselvityksen. Tässä on kommentteja YTV:n vastaselvityksestä.

Paluu edelliselle sivulle. Paluu aloitussivulle.