Tämä lausunto on jätetty YTV:lle sekä Liieknne- ja viestintäministeriölle 13.3.2003.
Mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseksiYTV:n suunnitelma pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäksi vuonna 2002 on ollut lausuntokierroksella. YTV on pyytänyt lausuntoa eri tahoilta suunnitelman yhteenvedoista liikenteen tavoiteverkosta (kuva 31), tilanvarausverkosta (kuva 32) sekä hankkeiden kiireellisyysjärjestyksestä (s.44). Julkisuudessa kuntien lausunnot on pelkistetty kannanotoksi hankkeiden kiireellisyysjärjestyksestä. Täysin keskustelutta on jäänyt suunnitelman muu sisältö ja tavoitteet sekä niiden toteutuminen.
Suunnitelman lähtökohtana ovat seudun kaupunkien kaavoitussuunnitelmat, joskin sekä Espoossa että Helsingissä yleiskaavan käsittely on kesken PLJ:tä tehtäessä. Mielekkäämpää olisikin ollut siirtää PLJ:n tekeminen yleiskaavojen valmistumisen jälkeen. Nyt keskeneräisten yleiskaavojen suunnitelmat tulevat näkyviin kaupunkien lausuntojen kautta. Tosin on todettava, että käytännössä yleiskaavoissa ei tule olemaan mitään ratkaisevasti poikkeavaa, sillä asukasmäärät ja tiheydet eivät tule muuttumaan liikenteen hoidon kannalta merkittävästi PLJ:n lähtökohdista. Liikenteen kannalta merkittävin seikka on, että seudun rakennettujen alueiden väestötiheys tulee olemaan alle 2000 hlö/km2 Helsingin keskustan korttelikaupunkia lukuun ottamatta.
PLJ:n yleiseksi tavoitteeksi on kirjattu siirtyminen henkilöautoilusta joukkoliikenteen suuntaan. Tavoitteeksi on asetettu joukkoliikenteen osuuden kasvu prosenttiyksiköllä 10 vuodessa. Tavoite on hyvin vaatimaton, kun joukkoliikenteen osuus on laskenut nykytasolleen nopeudella 11 prosenttiyksikköä 10 vuodessa. Strategisena tavoitteena on joukkoliikennekaupungin laajentaminen, eli että päivittäinen asiointi oli mahdollista joukkoliikenteellä.
Olennaisinta PLJ-luonnoksessa on, että esitetyt keinot ja hankkeet eivät toteuta tavoitteita. Tämä asia todetaan myös vaikutusten arvioinnissa. Siinä todetaan, että joukkoliikenteen osuus tulee nousun sijasta laskemaan ja samalla tieliikenteen sujuvuus tulee heikkenemään. Suunnitelmassa itsessään siis todetaan, että liikenteen kehitys ei ole hallinnassa, ja liikenne kehittyy kokonaisuudessa toimimattomaan suuntaan.
Kun PLJ:ssä asetetut tavoitteet eivät toteudu, YTV:n tulisi pyytää lausunnoissa joko ehdotuksia, joilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tai sitten asianosaisia luopumaan tavoitteista.
Paluu sivun alkuun.
Vaikka PLJ:n esittämä kehityskaari ei toteuta tavoitteita, se ei tarkoita, etteikö tavoitteita voisi saavuttaa.
Syy siihen, että tavoitteet eivät toteudu, on perimmältään siinä, että PLJ 2002 luonnos esittää liikenteeseen samoja keinoja, joita käyttäen joukkoliikenteen osuus on voimakkaasti laskenut ja tieliikenne kasvanut ja ruuhkautunut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikenteen kasvu kehämäisillä yhteyksillä jätetään PLJ:ssä edelleen autoilun varaan, ja joukkoliikennettä suunnitellaan käytettäväksi edelleen vain säteittäisillä Helsingin keskustaan suuntautuvilla yhteyksillä, joiden liikenne ei kasva.
Sekä tavoite- että tilanvarausverkoista (lausuntokohdat a ja b) puuttuvat kehämäiset joukkoliikenteen yhteydet. Ne tulisi sisällyttää liikenneverkkoon suunniteltujen uusien teiden ja nykyisten teiden kapasiteetin lisäysten sijasta.
Kehämäisten joukkoliikenneyhteyksien tulee olla hyvin palvelevia raideliikenneyhteyksiä, jotka sijoitetaan taajamien sisään, ei ulkopuolelle kuten tilaa vievät tieväylät. Käytännössä oikeat linjaukset löytyvät Kehä 1:n eteläpuolelta (Jokeri-suunnitelmaa suljetuksi ympyräksi laajentaen) sekä linjalla Vuosaaren telakka - Mellunmäki - Hakunila - Tikkurila - Veromies - Voutila - Konala - Leppävaara. Nämä linjaukset kulkevat rakennettujen alueiden läpi, ja ne tarjoavat vaikutusalueelleen suorempia yhteyksiä kuin tieverkko.
Kehämäisiä yhteyksiä ei voi toteuttaa raskaalla raideliikenteellä eli VR:n lähiliikenteenä tai Helsingin metrona. Näiden ratageometria (kaarresäteet ja sallitut nousut) ovat liian jäykkiä, jotta raideliikenteen palvelut voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisesti. Samasta syystä linjojen rakentaminen tulisi niin kalliiksi, ettei rakentamiseen löytyisi varoja.
Kehämäisiä linjoja ei myöskään voi toteuttaa kehittyneinä bussiratkaisuina. Moderninkaan bussin houkuttavuus joukkoliikennevälineenä ei yllä raideliikenteen tasolle, minkä vuoksi bussilla ei voi saavuttaa samaa joukkoliikenteen käyttöastetta kuin raideliikenteellä. Bussikatua ei voi tunneloida samalla tavoin kuin raideliikennettä, eikä bussilinjan toimiva kapasiteetti yllä kyllin korkealle, koska busseja ei voi kytkeä juniksi. Samasta syystä bussiliikenteen käyttökulut ovat pysyvästi moninkertaiset raideliikenteen käyttökuluihin verrattuna.
Tarkoituksenmukainen kehäyhteyksien ratkaisu on katukelpoinen kevyt raideliikenne eli pikaraitiotie, jonka soveltaminen ja käyttö ovat vielä suomalaisille liikenne- ja kaavoitussuunnittelijoille tuntemattomia. Pikaraitioverkolla ei ole tarkoitus korvata taajamien välsiä yhteyksiä, joihin raskas raideliikenne soveltuu.
Jotta PLJ:n tavoitteet voivat toteutua, autoilun edellytyksiin ei pidä enää panostaa, vaan lähtökohtana on oltava liikenteen kasvun ohjaaminen joukkoliikenteeseen. Näin ollen hankeluetteloon (lausuntokohta c) tulee sisällyttää ensisijaisesti poikittaiset raideliikenneyhteydet nykyisin rakennetuilla alueilla. Tieliikenteen osalta uusia yhteyksiä ei pidä enää rakentaa. Vanhojen yhteyksien osalta tarpeellisiksi voidaan katsoa vain kohteet, jotka eivät ole kilpailevia tulevien joukkoliikenneyhteyksien kanssa.
Paluu sivun alkuun.
Kuluvan vuosikymmenen aikana tulee toteuttaa sisemmän kehäradan ensimmäinen osuus eli Itäkeskus - Leppävaara - Otaniemi - Helsinki (rautatieasema). Tähän liittyen myös tarkoituksenmukaisimmat yhteydet Espoon sisällä Tapiolasta länteen sisältäen Otaniemen ohittava raide Keilalahti - Tapiola. Parhaiten valmisteltu on vanha Jokeri-suunnitelman osuus, josta voidaan aloittaa samalla kun muiden yhteyksien linjausvaihtoehtojen suunnittelu aloitetaan.
Espoon alueella toteutetaan myös Rantaradan paikallisjunaraiteet välillä Leppävaara - Espoon keskus, mutta ottaen rakenneratkaisuissa huomioon mahdollisuus kyseisten raiteiden liittämiseksi osaksi kevyen raideliikenteen verkkoa.
Vantaalla ryhdytään rakentamaan raideliikennettä välille Tikkurila - Veromies - Lentoasema ja Veromies - Vantaankoski. Aloitetaan suunnittelu Vantaankosken ja Leppävaaran välisestä yhteydestä sekä yhteydestä Tikkurila - Hakunila - Mellunkylä - Vuosaaren satama.
Tämän vuosikymmen hankelista järjestyksessä näyttäisi siten seuraavalta:
1. Sisempi kehärata (Jokeri) Itäkeskus - Leppävaara - Tapiola, 110 Me
2. Ulompi kehärata Tikkurila - Vantaankoski, 117 Me
3. Kehä 1 Turunväylä - Vallikallio, 30 Me
4. Kehäradan haara Veromies - Lentoasema, 8 Me
5. Säteittäisten pääväylien pikaparannukset, 32 Me
6. Sisempi kehärata Tapiola - Helsinki (rautatieasema) 9 km, 150 Me
7. Rantarata Leppävaara - Espoon keskus, 110 Me
Hankkeet yhteensä 557 Me (PLJ-luonnoksen hankelista 677 Me)
Seuraavan vuosikymmenien aikana (lausuntokohta d) raideliikenneverkkoa täydennetään sulkemalla sisempi kehärata ympyräksi ja ulottamalla ulompi kehärata rannikolle.
Paluu sivun alkuun.
Hankkeiden tavoitteena on täydentää joukkoliikenteen kehäyhteydet valmiiksi sekä laajentaa Helsingin raitioverkkoa sen luontevaksi liittymiseksi muuhun raideverkkoon.
Espoon sisäinen raideverkko, aloitusvaihe, 150 Me
Ulompi kehärata Leppävaara - Vantaankoski n. 12 km, 80 Me
Sisempi kehärata Helsinki - Laajasalo - Itäkeskus n. 12 km, 140 Me
Helsingin raitioteiden laajentaminen Lauttasaareen (5 km), Haagaan (1,5 km),
Oulunkylään (2,5 km) ja Viikkiin (4,5 km), 40 Me
Katuliikenteen joukkoliikennettä palvelevat muutostyöt, 50 Me
Hankeet yhteensä 460 Me (PLJ-luonnoksen hankelista 686 Me)
Paluu sivun alkuun.
Hankkeiden tavoitteena on tukea joukkoliikennettä raideliikenneverkon palvelukykyä kohottamalla ja laajentamalla.
Helsingin toinen metrolinja yhteensopivana kevyen raideliikenteen verkkoon,
140 Me
Kevyt raideliikenneyhteys Pasila - Pakila - Veromies (- Lentoasema) 13 km, 90
Me
Espoon raideliikenneverkon laajentaminen, 100 Me
Kehäratojen haararaiteita taajamien sisälle n. 40 km, 100 Me
Katuliikenteen joukkoliikennettä palvelevat muutostyöt, 50 Me
Metroradan muutostyö ilmajohtovirroitukselle, 25 Me
Raideyhteys Pasila - Kalasatama - Arabia 5,5 km, 11 Me
Hankelista yhteensä 516 Me (PLJ-luonnoksen hankelista 285 Me)
Paluu sivun alkuun.
Mikäli seudun asukasmäärä on kasvanut ja asuttu alue laajentuu, tulee ajankohtaiseksi myös raskaan raideverkon lisärakentaminen. Tällöin tulevat kyseeseen esimerkiksi yhteys Nurmijärvelle sekä Lohjan suuntaan samoin kuin raskas raideyhteys lentokentälle. Rakennetun alueen laajentuessa tulee myös kyseeseen tieverkon lisärakentaminen uusien alueiden tarpeeseen. Suurten epävarmuustekijöiden vuoksi tarkemman hankelistan esittäminen ei ole mielekästä, vaan hankkeet tulee liittää aluerakentamisen yhteyteen.
YTV:n PLJ-sivu
PLJ 2002 luonnos (pdf 4,4 Mt)
Luonnoksen ydinkohdat PLJ
tiedotteessa nro 8 (pdf 2,8 Mt)
PLJ 2002
päätös 21.3.2003 (pdf 7 Mt)
Paluu sivun alkuun. Paluu edelliselle sivulle. Paluu kansisivulle.
Sivu on tehty 11.5.2003. Sivun linkit päivitetty 18.7.2003 / AA.