Sihdon referoimat laskelmat ovat vuodelta 1994, ja ne on julkaistu YTV:n monisteessa äMonihaarainen pikaraitiotie kallis Espooseenä. Tämä moniste syntyi vastauksena kansalaisliike Pikaraitiotien julkaisemaan laskelmaan, jossa 10 tärkeintä Etelä-Espoon bussilinjaa oli toteutettu raideliikenteenä. Nämä bussilinjat ja niiden matkustajamäärät oli otettu suoraan YTV:n omista hanketarkasteluista, jotka oli tehty Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa eli PLJ:tä varten.
Kansalaisliikkeemme teki oman suunnitelmansa pikaraitiotiestä, koska YTV ei suostunut ottamaan modernia raideliikennettä mukaan PLJ:n suunnitteluun. Kun laskelmamme osoittautui kaikin puolin paremmaksi kuin mikään YTV:n tutkima vaihtoehto, YTV julkaisi nopeasti oman laskelman, jonka tarkoitus oli osoittaa kansalaisliikkeen olevan väärässä.
Kuten kaikenlaiset hankkeet, myös liikennehankkeet voidaan toteuttaa joko huonolla ja kalliilla tavalla tai optimoiden hyvin toimivana ja edullisena. Light railia voi rakentaa kuten metroa. YTV:n pikaraitiotie tuli kalliiksi, koska se rakennettiin kuin metro. Raiteita ei rakennettu korvaamaan bussireittejä, jolloin metron pahin kustannus- ja aikaongelma, liityntäliikenne, jäi myös Light railin haitaksi. Liityntäbussiliikenteen lisäksi käyttökustannuksia nosti raideliikenteen ylikapasiteetti. Vaunuja ajettiin muutaman minuutin vuorovälillä sielläkin, missä matkustajamääriin olisi riittänyt 10 15 minuuttia kuten busseillakin.
YTV:n laskelma ei todista metroa pikaraitiotietä edullisemmaksi. Se osoittaa, että huono suunnittelu tuottaa huonoja ja kalliita ratkaisuja. Sen sijaan YTV:n useat laskelmat jo parin kymmenen vuoden ajalta ovat toistuvasti osoittaneet metron kalliiksi ja liityntäliikenteen käyttäjien osalta myös hitaaksi. Tälle toistuvalle tulokselle on myös yksinkertainen selitys: Metron tapaan rakennettu liikennejärjestelmä on kannattava vasta, kun se palvelee tiheään rakennettuja alueita. Riittävä asukastiheys on 12.000 asukasta neliökilometrillä, eli koko metroradan varsi olisi rakennettava kuten Töölö.
Vaikka pääkaupunkiseudun asukasmäärälle on ennustettu voimakasta kasvua, edes Etelä-Espoota ei tarvitse eikä haluta rakentaa korttelikaupungiksi. Se ei vastaa asumisihannetta, vaikka maailmassa onkin useita vuosisadan alussa tiiviisti rakennettuna kaupunkeja. Niiden liikenneongelmien ainoa ratkaisu on maanalainen raideliikenne, joka on liian kallista väljästi rakennetulla pääkaupunkiseudulla.
Simopekka Nortamo kirjoitti kolumnissaan 7.2. Espoon metrosta erittäin osuvasti. Kuin yhteenvetona Sihto toteaa lopuksi ainoan varsinaisen syyn sille, miksi metro pitäisi rakentaa Espooseen: koska se jo on Helsingissä. Onko se pätevä syy tehdä kallis ja sopimaton liikenneratkaisu Espooseen? Onko se pätevä syy siihen, ettei seudulle saa rakentaa modernia liikennejärjestelmää, joka sopii seudun rakenteeseen, ympäristötavoitteisiin ja on lisäksi halvempi kuin bussit tai metro? Kysymys ei ole siitä, valitaanko Espooseen bussit vai metro, vaan valitaanko Espooseen autoilu vai julkinen liikenne.
Kansalaisliike Pikaraitiotie
Antero Alku
Sonja Suotamo