Tampereen raitiotie
Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle
Tavoitteet
Tavoitteet
27.7.2014
| Liikenteelliset tavoitteet | Kaupunkikehitys | Tavoitteiden toteutuminen |
Tampereen raitiotien tavoitteet yleissuunnitelmassa ovat:
- Lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta
- Vähentää autoriippuvuutta
- Lisätä asukasmäärää joukkoliikennevyöhykkeellä
- Parantaa kustannustehokkuutta
- Vähentää liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja
- Parantaa rakennettujen alueiden viihtyisyyttä
- Parantaa kaupungin ja joukkoliikenteen imagoa
Edellä luetellut tavoitteet ovat yleispiirteisiä tavoitteita, jotka eivät sinällään ole sidottu raitiotiehen vaan liikennejärjestelmään ja kaupunkirakenteeseen yleensä. Pikemmin on niin, että raitiotie on keino saavuttaa edellä olevan luettelon tavoitteita.
Konkreettisempia raitiotien tavoitteita ovat:
- Ratkaista joukkoliikenteen kasvu, kun ylitetään bussiliikenteen kapasiteetti erityisesti Tampereen keskustassa
- Lisätä liikennejärjestelmän kapasiteettia ilman liikenteen käytössä olevan maa-alan kasvua, jotta kaupunkirakenteen täydentäminen on mahdollista
- Parantaa keskustan ja aluekeskusten viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta vähentämällä autoilun ja bussiliikenteen ympäristöhaittoja
Raitiotie on välttämätön konkreettisten tavoitteiden kannalta, sillä se on ainoa keino ratkaista konkreettiset tavoitteet. Samalla raitiotie toteuttaa eri suunnitteluvaiheissa tehtyjen selvitysten mukaan parhaiten yleissuunnitelman tavoitteet.
Tavoitteiden toteutumista yhteenvetona on kuvattu alla olevassa taulukossa.
Tavoite |
Toteutuminen |
|---|---|
| Lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta | Kyllä, 16,8 % -> 18,3 % |
| Vähentää autoriippuvuutta | Hyvän joukkoliikenteen palvelun asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat. |
| Lisätä asukasmäärää joukkoliikennevyöhykkeellä | Raitiotie tukee maankäyttöä, joka lisää joukkoliikennevyöhykkeiden määrää ja niillä asuvan väestön määrää. |
| Parantaa kustannustehokkuutta | Raitiotie on taloudellisesti edullisempi kuin bussijärjestelmä. |
| Vähentää liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja | Raitiotie vähentää sekä paikallisia että globaaleja päästöjä, myös siinä tapauksessa, että vaihtoehtona olisi sähkökäyttöinen bussiliikenne. |
| Parantaa rakennettujen alueiden viihtyisyyttä | Raitiovaunu itse on lähes äänetön, ja raitiovaunuja on huomattavasti vähemmän kuin autoja ja busseja. |
| Parantaa kaupungin ja joukkoliikenteen imagoa | Euroopasta on laaja kokemus siitä, että raitiotie on parantanut sekä kaupungin että joukkoliikenteen imagoa, ja nämä ovat keskeisiä syitä raitioteiden toteuttamisessa. |
Liikenteelliset tavoitteet
Raitiotien keskeinen liikenteellinen tavoite on ratkaista joukkoliikenteen kysynnän kasvu, kun bussiliikenteen kapasiteetti loppuu. Tampereen keskusta ja Hämeenkatu ovat ruuhka-aikaan jo nyt täyteen kuormitettu bussien määrästä. Keskustan bussivuoroja ei siten voi lisätä ottamatta bussien käyttöön muuta keskustan katutilaa kuin mitä bussiliikenne nykyisin käyttää. Bussiliikenteen haitat leviäisivät keskustassa nykyistä laajemmalle ja palvelutaso heikkenisi, kun linjojen pysäkit jakautuisivat eri puolille keskustaa.
Bussit ruuhkautuivat Hämeenkadulla jo 2004. Koskipuiston pysäkille pyrkivien bussien jono ulottuu Hämeensillalle. 2004 Tampereella oli vielä käytössä nivelbusseja. Telibussit ovat osoittautuneet nivelbusseja edullisemmiksi ja nivelbusseista on Tampereella luovuttu. Hämeenkatu 1.4.2004 AA
Raitiovaunun bussia suurempi henkilökapasiteetti tarkoittaa, että saman henkilömäärän kuljettamiseksi tarvitaan vähemmän raitiovaunuja kuin busseja. Bussien liian lyhyt vuoroväli johtaa bussien liikennöinnin epätäsmällisyyteen ja epäluotettavuuteen. Liian lyhyt vuoroväli estää järjestämästä busseille liikenne-etuuksia. Käytännössä bussien ajoajat Tampereella vaihtelevat voimakkaasti ruuhkan ja muun ajan välillä.
Raitioliikenteelle voidaan järjestää liikenne-etuudet ja esteetön kulku, jolloin aikataulut pitävät ja ovat läpi vuorokauden samat. Ratkaistessaan kapasiteettiongelman raitiovaunut nostavat samalla joukkoliikenteen palvelutasoa ja tekevät joukkoliikenteestä houkuttelevamman suhteessa autoiluun.
Sivun alkuun.
Kaupunkikehitys
Tampereen kaupunkikehityksen tavoite on ”kasvaa sisäänpäin” eli lisätä asuntoja, työpaikkoja ja palveluita nykyisessä kaupunkirakenteessa. Näitä tavoitteita on kuvattu EHYT-raportissa Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (13.6.2011).
Sisäänpäin kasvaminen tarkoittaa, että nykyisen rakennetun alueen sisällä olevia rakentamattomia alueita otetaan rakentamiskäyttöön. Tällöin olemassa oleva liikenneverkko kuormittuu aiempaa enemmän, jolloin liikenneverkon käyttöä on tehostettava. Toisaalta alueiden saaminen rakentamiskäyttöön edellyttää, että alueet ovat rakentamiseen kelvollisia. Suuri osa kaupunkien maa-alasta kuluu nykyisin liikenteen suoja-alueiksi melun, pölyn ja muiden päästöjen haittojen vähentämisen vuoksi. Jos liikenne tehostuu henkilöautoilun lisääntymisenä, myös liikenteen haitat lisääntyvät ja suoja-alueiden merkitys ja tarve kasvavat.
Sisäänpäin kasvamisen ja kaupunkirakenteen eheyttämisen edellytys on, että liikenneverkon autoilu ei ainakaan kasva. Haittojen vähentämiseksi ja suoja-alueiden saamiseksi rakentamiseen liikenteen määrän ja aiheutuvien haittojen tai molempien on vähennyttävä. Tämä on mahdollista joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämisellä ja myös joukkoliikenteen haittojen ja päästöjen vähentämisellä.
Sisäänpäin kasvaminen on hyödyksi asukkaille ja kaupungin taloudelle. Nykyisen eriytyneen kaupunkirakenteen sijasta saadaan sekoittunutta kaupunkirakennetta, jossa liikkumisen tarve vähenee.
Jos kaupunki kasvaa vain reunoiltaan ulospäin, jokaisen uuden asukkaan matka kaupungin keskustan palveluihin on pidempi kuin edellisillä asukkailla. Kun kaupungin toiminnot – asuminen, työpaikat, koulut, palvelut – hajautuvat ja eriytyvät, kaikkien matkojen pituudet kasvavat. Sisäänpäin kasvavassa kaupungissa uusien asukkaiden matkat ovat yhtä pitkiä tai lyhyitä kuin entistenkin, ja kaupungin toimintojen saavutettavuus pysyy ennallaan tai jopa paranee.
Kaupungin taloudelle sisäänpäin kasvaminen merkitsee kunnallistekniikan ja liikenneverkon kustannusten säästöä. Uudet asukkaat ja toiminnot tulevat olemassa olevan kunnallistekniikan ja infrastruktuurin piiriin. Rajoiltaan ulospäin kasvavassa kaupungissa kunnallista infraverkkoa joudutaan laajentamaan, jolloin uusien tonttien käyttöönotto maksaa huomattavasti enemmän kuin sisäänpäin kasvaessa. Myös infrastruktuurin ylläpitokustannukset kasvavat samassa suhteessa kuin verkko laajenee.
Yleissuunnitelman vaikutusarvioissa on laskettu kunnallistekniikan kustannusten eroja sisäänpäin ja ulospäin kasvavassa kaupungissa. Uuden kaupunkirakenteen kustannukset kaupungille ovat Tampereella 18.200 €/asukas. Sisäänpäin kasvavassa kaupungissa uuden asukkaan kustannukset ovat vähimmillään 1.600 €/asukas.
Sivun alkuun.
Tavoitteiden toteutuminen
Raitiotie toteuttaa hyvin tavoitteen ratkaista joukkoliikenteen kysynnän tuleva kasvu. Raitiotien kapasiteetti riittää hyvin sellaiseen maankäytön tehokkuuteen, joka Tampereella ja Tampereen seudulla on ajateltavissa useiden vuosikymmenten tähtäimellä.
Raitiotie täyttää hyvin tavoitteen siitä, että liikenteen käytössä olevaa maa-alaa ja suoja-alueita ei tarvitse lisätä väestön lisääntyessä. Raitiotie ei tarvitse katu- ja tieliikenteen suoja-alueita, eikä raitiotie rajoita rakentamista radan viereen. Raitiotie ei myöskään tarvitse asemia ja terminaaleja sekä niihin liittyviä oheistiloja ja maa-alan tarvetta, kuten pysäköintikenttiä tai -laitoksia ja liityntäliikenteen bussiasemia.
Lielahden alueen uusi rakentaminen on mahdollista toteuttaa kaupunkimaisesti, jolloin ei tarvita tilaa runsaalle autoliikenteelle eikä tilaa vieville eritasoliittymille. Näin vältetään autoriippuvuuden konfliktia myös siten, että uusien alueiden asukkaiden ei ole pakko suunnata asiointiaan kaupungin ulkopuolelle, koska keskustassa ei ole tilaa autoilun kasvulle.
Sekä Tampereen keskusta että aluekeskukset voidaan muuttaa kävelyyn perustuviksi kaupunkitiloiksi, koska raitiotie kykenee välittämään mm. kaupan asiakkaita enemmän kuin autoilu, eikä kaupunkitila ole autojen täyttämää, meluisaa ja epäviihtyisää tilaa.
Raitiotie parantaa joukkoliikenteen taloutta, koska raitiotien henkilökilometrin kustannukset ovat pienemmät kuin bussin henkilökilometrin kustannukset. Bussien energiatekniikan kehitys ei muuta tilannetta, sillä bussiliikenteen kustannuksissa hallitsevaa on kuljettajakustannus, johon energiaratkaisu ei vaikuta. Raitiotie alentaa kaupungin liikennejärjestelmän kustannuksia kokonaisuutena, koska henkilöautolla ja katuverkolla tuotetun henkilökilometrin kustannus on kaikkea joukkoliikennettä suurempi. Kaupungin kasvaessa sisäänpäin katuverkon investointitaso laskee, eikä katuverkon ylläpidon kustannus kasva jokaista asukasta kohden.
Raitiovaunut toimivat sähköllä, jota voidaan tuottaa päästöttömästi ja uusiutuvilla tuotantoratkaisuilla. Bussien ja henkilöautojen sähköistyminen tullee etenemään lähivuosina ja mitä ilmeisimmin nyt hankittavien raitiovaunujen elinaikana olennainen osa katuliikenteestä tullee olemaan sähkökäyttöistä. Raitiovaunu on silti ympäristön kannalta paras ratkaisu, sillä energian tarve yhtä matkustajakilometriä kohden on raitiovaunulla alhaisin verrattuna busseihin tai autoihin. Eli vaikka bussit ja autot toimisivatkin sähköllä, ne kuluttavat edelleen raitiovaunua enemmän energiaa tuotettua henkilökilometriä kohden laskettuna.
Raitiotien avulla lisätään kaupunkirakenteen joukkoliikennevyöhykettä, eli aluetta, jossa eläminen ilman autoa on mahdollista. Joukkoliikennevyöhykkeen ja sillä asuvien ihmisten määrä kasvaa. Tällöin autoriippuvuus vähenee, koska kasvava osa asukkaista ei ole auton käytöstä riippuvaisia.
Raitiotie on Tampereelle kuten muillekin raitiotien rakentaneille Euroopan kaupungeille myös imagokysymys. Raitiotie koetaan positiivisena. Raitiotiehen investoiminen on merkki kaupungin luottamuksesta itseensä ja halusta kehittyä ja kasvaa. Raitiotie asemoi Tamperetta eurooppalaisten menestyvien kaupunkien joukkoon. Monien mielestä vasta raitiotie tekee kaupungista ”oikean” kaupungin.
Sivun alkuun.
Sivu on tehty 27.7.2014 / AA
