Kruunuvuorenrannan öljysatamatoiminta loppuu, ja alue muutetaan merelliseksi asuinalueeksi. Länteen antava ranta tarjoaa tilaisuuden rakentaa lähes unelmien kaupunginosa: Ilta-aurinkoa merenrannalla, 15 minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta.
Uudella alueella on mahdollista myös soveltaa kaavoituksen ja kaupunkirakenteen uusinta osaamista. Tavanomaisen nukkumalähiön sijaan on mahdollista kaavoittaa elävä ja luonnonläheinen, ympäristöä hyödyntävä ja samalla säästävä palveleva uusi kaupunki.
Jotta Kruunuvuorenrannan unelma voi toteutua, yleiskaavassa on päätetty rakentaa Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille joukkoliikenneyhteys. Käytännössä se tarkoittaa siltaa, jossa on sekä raitiotie että kevyen liikenteen väylä.
Yleiskaava 2002:ssa on päätetty rakentaa Kruunuvuorenrantaan asuntoja sekä kerros- että pientaloihin. Kaavan selostusosan mukaan kerrosala on noin 550.000 kerrosneliömetriä, josta 500.000 on asuntoja. Se tarkoittaa noin 10.000 asukkaan kaupunginosaa. Yleiskaavssa on myös otettu selkeä kanta sen puolesta, että Kruunuvuorenranta kytkeytyy Helsingin keskustaan joukkoliikenteellä. Yleiskaavan selostusosan mukaan joukkoliikenneyhteys toteutetaan silloin, kun Kruunuvuoren rannan rakentaminen aloitetaan.
Yleiskaavan selostusosassa oleva toteuttamissuunnitelma on seuraava:
"Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille avataan maankäytön kehittämisen edellyttämässä aikataulussa 2010-luvun alussa metroon varautuva kiinteä yhteys, joka toimii bussilinjojen tai raitiolinjojen reittinä keskustaan."
Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välinen kiinteä joukkoliikenneyhteys voi olla silta tai tunneli. Metroon varautuminen edellyttää kummankin sijoittamista siten, että metrorata on mahdollista johtaa sillalle tai tunneliin molemmissa päissä.
Bussi- tai raitiovaunuliikenne eivät edellytä Kruunuvuoren tai Helsingin niemen päässä erityisrakenteita. Molemmat mahtuvat olemassa olevaan katutason liikenneverkkoon.
Metro edellyttää Helsingin päässä tunneliyhteyden nykyiseltä metroradalta, käytännössä Kampista. Kruunuvuorenrannassa metrolle on rakennettava katuverkon lisäksi rata joko tunneliin, maanpinnan tasoon tai ilmaradaksi, kuten Mellunkylässä. Lisäksi metro tarvitsee vähintään yhden aseman sekä katuverkossa toimivan liityntäliikenteen.
Liityntäliikenteen kustannus on 50 milj. euroa bussiyhteytenä Herttoniemeen.
Siltayhteyden kustannus on 60 milj. euroa bussi- tai raitioliikenteelle.
Siltayhteyden kustannus metroliikenteelle on 340 milj. euroa, jos silta on rakennettu 2010-luvulla.
Siltayhteyden kustannus metroliikenteelle on 400 milj. euroa, jos siltaa ei rakennettu aikaisemmin.
Tunneliyhteyden kustannus metroliikenteelle on 470 milj. euroa.
Kustannukset ovat laskeneet alan konsultit ja ne on koottu H:gin Kaupunkisuunnitteluvirastossa. Ne ovat toimivien yhteyksien kustannukset, mikä tarkoittaa sitä, että metron edellyttämät yhteydet ja rakenteet sekä Kruunuvuorenrannassa että Helsingin niemellä on laskettu mukaan.
Pelkän tunnelin tai sillan kustannuksen arviointi metron tapauksessa ei ole merkityksellistä, koska se ei riitä toimivan metroliikenteen järjestämiseksi.
Koska silta lyhentää matka-aikaa keskustaan, silta nostaa Kruunuvuorenrannan rakennusmaan ja rakennettavien kiinteistöjen arvoa.
Sillan rakentamisesta hyötyvät:
Rakennusoikeuden arvonnousu on 92 milj. euroa.
Kun silta rakennetaan samaan aikaan kuin Kruunuvuorenranta rakennetaan, kaupunki voi ohjata omistamansa maan osalta sekä rakennuslain kehittämispykälän perusteella myös muiden omistamalta maalta arvonnousua itselleen.
Kaupungille ei siten aiheudu sillan rakentamisesta kuluja lainkaan. Kaikista muista vaihtoehdoista kaupungille aiheutuu kuluja, koska rakennusoikeuden arvon nousua ei voi periä esimerkiksi alueen asukkailta jälkikäteen.
Laajasalon nykyisten asukkaiden omistamien asuntojen arvo nousee myös. Hintapyynnöt Laajasalossa ovat nyt noin 2000 e/m2. Siltayhteys tuo Laajasalon samalle etäisydelle keskustasta kuin Käpylä, Huopalahti, Meilahti tai Munkkiniemi. Niiden hinnat vaihtelevat 2500 - 3500 e/m2. Kaksion hinta (55 m2) voi siten nousta 27.500 euroa!
Silta nostaa myös valmiin rakennuskannan myyntiarvoa. Kruunuvuorenrantaa rakentaville rakennusliikkeille tämä voi merkitä jopa myyntikatteen kaksinkertaistumista myyntiarvon noustessa.
Aurinkolahdessa uudisrakennukset maksavat 3000 e/m2. Arabianrannassa uudisrakennukset maksavat 4000 e/m2. Myyntiarvon nousu merkitsee 550.000 kerrosneliömetrin määrällä hyvinkin vähintään 200 milj. euron luokassa olevaa myyntiarvon nousua.
Helsingin keskustan tapaan joukkoliikenteellä toimiva ja lähiöiden tapaan henkilöautoilun varassa toimiva kaupunkirakenne ovat erilaiset. Silta tarjoaa mahdollisuuden tehdä Kruunuvuorenrannasta keskustan tai Pikku-Huopalahden tapaan raitiotiehen perustuvan kaupunginosan.
Tällaisessa kaupunginosassa on mahdollisuus asua ilman auton omistamisen ja käytön pakkoa. Sellaisia alueita Helsingissä on vähän, ja niiden rakentaminen etäälle keskustasta on vaikeata. Näiden alueiden kysyntä on kuitenkin suuri, sen osoittaa alueiden kiinteistöjen hintataso suhteessa muihin lähiöihin.
Raitiotiellä toimiva kaupunginosa on mahdollista kaavoittaa siten, että palvelut sijaitsevat pysäkeillä, kävelymatkan päässä kotoa ja kätevästi työmatkan varrella.
Korttelialueet voidaan rauhoitta autoliikenteeltä viemällä raitiotie kortelin sisään viheralueena. Autoliikenne sijoitetaan korttelin ulkoreunoille.
Kruunuvuorenrannassa rakennettavaksi tarvittavan maa-alan tarve ei riipu yksinomaan siitä, montako kerrosneliömetriä tai asukasta Kruunuvuorenrantaan sijoitetaan. Maa-alan tarpeeseen vaikuttaa oleellisesti rakentamisen tehokkuus sekä yhdyskunnan rakenne ja muun kuin asuintalojen maa-alan tarve.
Herkkien ja kiistanalaisten alueiden rakentamista voidaan välttää nostamalla tontti- ja korttelitehokkuutta.
Liikenneratkaisulla on suuri merkitys maa-alan tarpeeseen. Vaikka pysäköinti sijoitettaisiin laitoksiin, nekin tarvitsevat ajoyhteytensä, ja taloudellisista syistä kaikkea pysäköintiä ei voi sijoittaa rakennusten alle. Maantasoinen joukkoliikenne vähentää ajoneuvoliikenteen katutilan tarvetta.
Uuden asuma-alueen ympäristölle aiheuttamat haitat riippuvat suuresti siitä, minkälaiseksi alue kaavoitetaan ja miten se toimii.
Asukas sinänsä ei ole ympäristöhaitta. Ulkoilu- ja virkistysalueella tai muuten luonnossa kulkeva tai pyöräilevä kaupunkilainen ei aiheuta merkittävää häiriötä Laajasalossa. Saarella on riittävästi tilaa uusillekin asukkaille, mutta ei jokaisen uuden asukkaan henkilöautolle.
Ajoneuvoliikenne on kaupunkiympäristön merkittävin haittatekijä. Autojen seisottaminen vaatii tilaa, ja niiden käyttäminen tuottaa häiriötä ja likaa. Autoilua ei tarvitse kieltää sen haittojen vähentämiseksi, mutta vähentämällä auton käytön tarvetta, voidaan vähentää ratkaisevasti autoilun haittoja rajoittamatta autoilevien ihmisten vapauksia.
Kruunuvuorenrannan ympäristöhaitat maksimoituvat, mikäli alue rakennetaan pelkäksi asuma-alueeksi, jonka ainoa yhteys muualle maailmaan on tieliikenne Laajasalon halki. Autoilun haitta on kaksinkertainen pelkästään siitä syystä, että päivittäistavarakaupassa asioidaan Kruunuvuorenrannan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa.
On perusteltua arvioida, että Kruunuvuorenrannan aiheuttamat liikenteen ympäristöhaitat vähenevät kymmeniä prosentteja joukkoliikennesillan ja sen mahdollistaman kaavoituksen avulla. Tämä perustuu seuraaviin syihin:
Sillan merkitys maisemalle on mielipidekysymys, ei absoluuttinen ja yksiselitteinen totuus. Sillasta tehdyssä maisema-analyysissä on valokuvia, jotka on analyysissa tulkittu yhdellä tavalla, kielteisesti. Mutta samat kuvat voidaan nähdä myös myönteisinä.
Myönteinen näkemys sillasta on samanlainen kuin minkä hyvänsä muun rakennuksen tai rakenteen kauneuden ja miellyttävyyden arvioiminen. Siltaa voi pitää kauniina ja komeana, rakennettuun kaupungin merimaisemaan hyvin sopivana ja jopa tarpeellisena.
Useissa rannikkokaupungeissa sillat ovat muodostuneet kaupunkien symboliksi. Helsingissä ei ole esteettisesti kauniita suuria siltoja, vaikka rannikon maastonmuodot ovat edellyttäneet useita siltoja.
Kruunuvuoren ylittävän sillan voi nähdä mahdollisuutena saada Helsingillekin merellisen rannikkokaupungin maisemaan kuuluva olennainen osa, joka siitä nyt puuttuu.
Kruunuvuoren joukkoliikenneyhteyden rakentamatta jättäminen on yleiskaava 2002:n selostusosan vastaista. Metroyhteyden kalliin hinnan vuoksi tällainen yleiskaavan selostusosan vastainen ratkaisuehdotus on Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelussa kuitenkin esitetty.
Ilman suoraa keskustan joukkoliikenneyhteyttä Kruunuvuorenrannan liikenne kiertää Herttoniemen kautta. Matka on noin 7 km. pidempi etäisyytenä ja 20-30 minuuttia pidempi ajassa.
Herttoniemen kautta kulkevan liikenteen tarpeisiin on laajennettava välittömästi nykyistä Laajasalon ja Herttoniemen välistä tieyhteyttä. Tämän kustannuksiksi on laskettu 50 milj. euroa.
Sillan rakentamisella tai rakentamatta jättämisellä on merkittävät vaikutukset ympäristöön ja elämisen olosuhteisiin. Laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia ennen tällaisten päätösten tekemistä. (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), 3§ ja 4§.)
Yleiskaava 2002 selostusosa edellyttää, että joukkoliikenneyhteys rakennetaan samaan aikaan kuin Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa, eli 2010-luvun alussa. Vain siten Kruunuvuorenrata voidaan kaavoittaa ja rakentaa niin, että keskustan suoran joukkoliikenneyhteyden edut saadaan hyödyksi. Nämä edut ovat maan ja rakennusten arvon nousu, viihtyisä kaupunkirakenne, mahdollisuus kannattaviin lähipalveluihin sekä ratkaisevan vähäiset liikenteen ympäristöhaitat.
Jos yhteyttä ei rakenneta, Kruunuvuorenranta on rakennettava tavanomaisen autokaupunkilähiön tapaan. Jälkeenpäin rakennettu joukkoliikenne ei enää muuta alueen luonnetta ja arvostusta, koska kaupunkirakennetta ei ole mahdollista enää korjata. (Katso alempana oleva kuva jälkeenpäin rakennetun metron vaikutuksesta!)
60 milj. euroa maksava siltayhteys on teknisesti ja rahoituksen osalta rakennettavissa heti.
Tunnelia ei voi rakentaa samaan aikaan kuin Kruunuvuorenranta rakennetaan. Korkeasta hinnasta seuraavien rahoitusvaikeuksien lisäksi merenalaisen tunnelin rakentamiseen liittyy useita teknisiä ongelmia. Osa ongelmista johtuu merenpohjan maaperäolosuhteista, joiden vaikeutta ei edes vielä täysin tiedetä. Näistä syistä sekä HKL että KSV arvioivat, että tunnelin rakentaminen on mahdollista aikaisintaan noin 30 vuoden kuluttua, jolloin Kruunuvuorenranta on ollut valmiina jo 15-20 vuotta. Tilanne on silloin samantyyppinen kuin Itä-Helsingissä, jonka metroliikenne alkoi 25 vuotta alueen rakentamisen aloituksen jälkeen. Katso kuvaa alla!
Kruunuvuorenrannasta ei voi johtaa sillan kautta autoliikennettä Katajanokalle ja edelleen keskustaan. Keskustan katuverkon kapasiteetti ei kykene välittämään lisää henkilöautoja.
Kaksiraiteinen joukkoliikennesilta vastaa välityskyvyltään 6-8-kaistaista katusiltaa. Jos Kruunuvuorenrannan kautta johdettaisiin autoliikenne keskustaan tarvittaisiin vähintään Kulosaaren sillan levyinen 6-kaistainen silta, joka maksaisi 2-3-kertaa niin paljon kuin joukkoliikennesilta.
Sivun on koonnut Antero Alku 31.5.2005. Lähdeaineistona H:gin Kaupunkisuunnitteluviraston materiaalia. Asuinhuoneistojen hintapyynnöt www.oikotie.fi. Viimeisin päivitys 1.6.2006 16:00.
