Säästöä on raitioliikenteen laajentaminen eikä supistaminen

Julkaistu HS 3.6.2003 otsikolla "Raitioliikennettä pitää laajentaa eikä supistaa"

Ensin uhattiin raitioliikenteen kehittämistä perumalla yhdeksikön perustamissuunnitelma, mutta nyt ollaan jo nakertamassa olemassa olevaa raitioliikennettä lopettamalla linjat 1 ja 2. Perusteluna mainitaan vähäinen matkustajamäärä ja päällekkäisyys bussilinjojen kanssa.

Perustelu kertookin jo osasyyn sille, mikä on mennyt pieleen ja supistanut matkustajamäärät. Kun on rakennettu rata, miksi vieressä ajetaan kalliisti busseilla? Koska raideliikenne on ratkaisevasti bussiliikennettä halvempaa, ensisijaisesti on aina käytettävä raideliikennettä ja busseihin turvaudutaan vasta silloin, kun matkustajamäärä on hyvin vähäinen. Siksi raitiolinja 9:n rakentaminenkin on pysyvää säästöä uuden linjan korvatessa vanhan bussilinjan.

Linjojen 1 ja 2 alennustila johtuu perimmältään raitioliikenteen kehityksen pysäyttämisestä 1950-lukuun. Valmiiden ratojen jatkamisen sijasta uusia kaupunginosia varten perustettiin rinnakkaiset bussilinjat, jotka menivät pidemmälle kuin raiteet. Oikea tapa säästää on korjata tämä virhe. Esimerkiksi ykköstä pitäisi jatkaa vähintään Käpylän ja Oulunkylän asemille, jopa edelleen Itä-Pakilaan ja Torpparinmäkeen. Rata maksaa hintansa takaisin muutamassa vuodessa sillä, mikä säästetään poistuvan bussiliikenteen kuluissa.

HKL:n menot kaupungille eivät ole pelkästään liikenteen kulut, vaan kulujen ja tulojen erotus. Maailmalta on riittävästi kokemusta siitä, että raitioliikenteen supistaminen ei kannata, koska silloin sekä nousevat kulut että supistuvat tulot. Kun raitiolinja on korvattu busseilla, matkustajamäärä laskee 30-50%. Vastaava toimii myös toisin päin, ja siksi raiteiden jatkaminen säästää vielä enemmän kuin pelkkien kulujen pieneneminen.

Mistä sitten rahat raiteiden jatkamiseen? Helsingin rakennusohjelmassa on yllin kyllin hankkeita, joiden toteuttamien ei säästä kaupungin menoja. Niistä ei tarvitse lykätä suurtakaan osaa muutaman ratakilometrin rakentamiseen. Kysymys on lopulta vain siitä, mitä pidetään asioiden tärkeysjärjestyksenä.

Antero Alku, DI
Joukkoliikenteen asiantuntija
Helsinki



Takaisin